Keskustelut Metsänhoito Taimikon aitaaminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
  • Taimikon aitaaminen

    Pakko keksiä jokin suoja taimikolle. Päätehakkuukypsä leimikko on paikassa, jossa ovat hirvet vaeltaneet niin kauan kuin muistan. Ilmeisesti paikka siirtyy hirvisukupolvelta toiselle. Edellinen lähellä oleva taimikko on raiskattu. Eikä raiskaajia ole saatu edesvastuuseen.Tuleva leimikko olisi pakko uudistaa männylle, istuttaen.
    Jos metsä olisi omalla takapihalla voisi taimikkoa vahtia ja suojata helpommin, mutta kun se on keskellä korpea. Siellä on mahdotonta yrittää suojautua talvella nauhoilla, sähköpaimenella tai vastaavilla.

    Ajattelin, että ennen ennakkoraivausta käyn leimikon rajat läpi ja merkkaan mahdollisimman tasaisen rajalinjan, jolle jätetään aitatolpiksi soveltuvat puut pystyyn sopivin välimatkoin. Istutuksen jälkeen vedän 2m korkean riista-aidan taimikon ympäri ja sidon merkattuihin aitatolppapuihin.

    Helpointa olisi UV-suojattu PVC-riista-aita, joka painaa vain 15kg/100m rulla.
    Kestänee hirven törmäyksen, kunhan ei osu täydessä vauhdissa aitaan. Pitempiaikainen kestävyys on kuitenkin kysymysmerkki, koska muovit yleensä haurastuvat UV-suojauksesta huolimatta.

    Sinkitty teräsverkko painaa lähes 100kg/100m rulla, on jäykkää ja painavaa käsitellä, mutta 50m rullilla ehkä pärjäisi. ”Akseli” rullan läpi ja kahdessa miehin marssimaan purkaen rullaa.

    Mitä tämä sitten maksaisi. ALV:n ja verovähennyksen jälkeen 1,5€/m luokkaa.
    Parin hehtaarin ympärys on 600m, eli aitakustannus noin 900€ paikkeilla, koska niitä tolppia ei tarvita.
    Jos sama aitaverkko kestää vaikka kolmen taimikon suojaamisen, niin sitten kustannus,300€, alkaa olla siedettävällä tasolla.

  • Ammatti Raivooja

    Eikös Lapissa ole puuta enemmän kuin tarpeeksi? On. Miksi pitäisi ylitarjonta markkinoille enää kasvattaa puuta. Poronliha on parasta luomulihaa, vapaana juoksenneltua toisinkuin tehotuotettu poraanliha joka on kidutettu teurastusvaiheessa. Mistä nämä poronviljelijät saisivat sitten? Jos joku metsän saa paremmin kasvamaan niin sitäkään ei kukaan osta. Ja kuka oikeesti sitä jäkälääkään tarviaa? En minä ainakaan.

    torppari

    alkaa tuo Muonio olla aika pohjoisessa rauduskoivun kasvulle

    suorittava porras

    Miksi tuhrata aitojen kanssa . Ylimääräinen eväs taimikosta minimiin ja ihmisen tuoksua eri muodoissa taimikkoon ja taimikon ympärille jo istutusvaiheessa . Toimii paremmin , kuin mikään aita .

    ——

    Katselin muutama vuosi sitten säännölisesti työmatkani varrella keltaisella muovinauhalla aidattua raivaamatonta männyntaimikkoa .
    Vieressä oli asianmukaisesti raivattu samanikäinen taimikko .
    Kummasti hirvet viihtyivät juuri aidatulla alueella . Muovinauha oli pätkinä vähän väliä . Viereisestä taimkosta ei ollut katkottu yhtään oksaa eikä latvaa . Seurasin tilannetta usean vuoden ajan ja aika surkeaan kuntoon aidattu alue lopulta pätyi .
    Loppupäätelmänä tästä ja useasta muusta vastaavasta tapauksesta on , että aita ei auta , jos sen sisällä on runsaasti monipuolista
    ravintoa .

    Hajustaminen on helppo keino pitää hirvet loitolla (myös talvella ja pakkasella).Tuoksuja on levitettävä suojeltavan alueen ohella myös ympäristöön . Ihmisperäinen tuoksu saa hirven tekemään äkkikäännöksen . Joka vähänkin on seurannut hirvien reagointia outoihin hajuihin , tietää hajusteiden tehon . Vierasta tuoksua kohti hirveä ei saa menemään millään keinolla .

    jees h-valta

    Suorittavan haisuhöpinä on kyllä aivan hupaa lueskella mutta todellisuuden kanssa sillä vähemmän tekemistä. Kun on tuulta edes pienikin vire se otus haistaa sen dödön siellä alapuolella ja kukaan ei pysty hajustamaan taimikoita niin totaalisesti ja voimakkaasti että siitä olisi käytännön hyötyä. Kyllä taimikon hoidolla on vaikutusta niiden elikoitten viihtyvyyteen mutta nälkäänsä ne syö ja kokoajan mitä puuta eteen tulee, syöntikelpoista. Olen raivaillut taimikoiden ympäristöjä siten että aita varmasti näkyy ja se rauhoitti heti ainakin P-Satakunnan palstalla. Sen aidan sisäpuolen ei ole väliä koska se hirvi ei saa sinne yksinkertaisesti päästä. Aidan ulkopuoliin siis kannattaa kiinnittää huomio ja varmistaa esteetön näkyvyys jolloin aita ei yllätä sitä elikkoa. Keltainen nauha on tehoton koska se ei näy silloin kun on pimeää tai lähes. Ja juuri silloin ne liikkuu.

    Planter

    Kun se ei vaan toimi noin kuin ”suorittava porras” kertoo. Olisi helppoa noilla konsteilla.
    Itsellä ja kahdella naapurilla on lähekkäin samanikäiset mäntytaimikot.
    Itse olen raivannut taimikkoni kolmeen kertaan kymmenen vuoden aikana. Siitä on lähes partahöylällä hinkattu kaikki lehtipuusto pois.
    Naapureilla ei tehty mitään samana aikana.
    Kieltämättä naapurien taimikot ovat hirvien jäljiltä vielä surkeammassa kunnossa kuin omani, mutta tosi surkea on omakin.

    Vai että ihmisen hajulla karkotetaan?
    Ilmeisesti hirvet tottuivat syksyn aikana hajuuni, kun hääräsin taimikoissa. Lopulta eivät lähteneet karkuunkaan näköetäisyydeltä, vaikka karjuin kitarisat punaisena, että painukaa h****iin täältä ja hakkasin kintaita yhteen. Korvat pystyssä tuijottivat, että mitä se äijä räyhää.

    Ilmeisesti pitäisi ostaa hirvikarkotteiksi hirvestäjien vanhoja haalareita?

    jees h-valta

    Kun näitä omiakin hirvikokemuksia on siunaantunut enemmän kuin metsänomistajaksi ryhtyessä osasi lainkaan aavistaa olen myös huomannut kuinka nopeasti kaikkikin hirvieläimet tottuvat saman ihmisen läheisyyteen. En sitten tiedä osaavatko hajusta vai tavoista tunnistaa mutta on tapahtunut monet kerrat etten ole saanut edes omalta metsältä niitä häipymään vaikka siellä usein kuljenkin. Myös nyt kaadettavan kuusimäen ennakkoraivaus ei ollenkaan vähentänyt tunkua viereiseen haavikkooni. Vaikka juuri tähän mäkeen ne monesti siirtyivät minun kierrokseni ajaksi. Edelleen viihtyvät ja metsästäjät näköjään lähinnä taukotulilla.

    Visakallo

    Planterin kanssa täsmälleen samoja havaintoja.
    Olen itsekin aikoinaan viritellyt jos minkälaisia nauhoja ja hajusteita, mutta huonoilla tuloksilla.
    Ainostaan kunnollinen aita pitää hirvet loitolla, eikä aina sekään.
    Mielestäni tällä palstalla voitaisiin jo lopettaa nämä uskomusmetsänhoidolliset kirjoittelut ja siirtyä jo vähitellen asialinjoille.
    Huumori on aina toki sallittua.
    Suorittavan jutut sisältävät sitä kyllä aika paljon, mutta se on enemmänkin tahatonta.
    Siile kun nauravat aika monet hirvimiehetkin ainakin meilläpäin.

    suorittava porras

    ”Plantterin” taimikko on ollut poikkeuksellisen houkutteleva eli normaali vanhanmallin kemerakohde , jolle on annetu kertyä ”riittävästi”ryönää , että tukiehto täyttyy .

    Moottorikäyttöisiä vehkeitä hirvet eivät pelkää . Pakokaasunhaju voi peittää ihmisen luonnollisen hajun . Näissä olosuhteissa hirvi vaatii vähän rajumpia häätökeinoja .

    Minulla on omaakin kokemusta siitä , kuinka hankala on häätää hirvi kaurahalmeesta , jossa se ON TOTTUNUT ATERIOIMAAN . Kevyesti varustautneena minulle tuli lähtö hirven reviiriltä kauramaalta . Toisella kertaa lähti hirvi ….eikä tullut takaisin . Oli vähän ”tehosteita” mukana .

    Tuo hajustehomman toimivuus on tänä päivänä helppo osoittaa esim. metsästystilanteissa . Kun GPS näytöllä on nähtävissä sekä hirveä haukkuva /seuraava koira , on todettavissa hirvien haluttomuus edetä passimiesten aseiden ulottuville . Suunta muuttuu aina , kun eläin vainuaa ihmisen . Kun vieraita hajuja on runsaasti , hirvi pakenee päätäpahkaa eri suuntaan .

    Hirven aisteista herkin on nimenomaan hajuaisti . Sen avulla hirvi löytää parhaat ruokamaat ja välttää vaarat . Tätä ominaisuutta olisikin syytä hyödyntää nykyistä enemmän vahinkojen torjunnassa .

    Ravinnon tuoksut minimiin ja hirven uhkaksi mieltämät hajut tilalle .

    suorittava porras

    #”Siile kun nauravat aika monet hirvimiehetkin ainakin meilläpäin.”#

    Mikäs onkaan hirvitiheys …siellä päin ? Meillä se on 1/ 1 000?
    Jos teillä on vähemmän , saavat kernaasti nauraa : )

    kepa

    En oo palio kommentoinu näitä hirvi juttuja täällä.
    Mutta uskookohan tuo suorittava aina itsekkään nuihin satuihin mitä se täällä sepostaa.Liekköhän suorittava omistaa metsää ku tuntuu joskus että käytännön kokemus puuttuu.
    Itse kyllä perkkaan kaikki taimikot ja vielä lähi alueen puustonkin jos ovat omistuksessa.Mutta ei auta siitä yksinkertaisesta syystä kun hirvikanta on niin hirviä.Ainoa keino olisi saada kanta niin alas että tuhoja ei syntys.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)