Keskustelut Metsänhoito Taimikon aitaaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 82)
  • Taimikon aitaaminen

    Pakko keksiä jokin suoja taimikolle. Päätehakkuukypsä leimikko on paikassa, jossa ovat hirvet vaeltaneet niin kauan kuin muistan. Ilmeisesti paikka siirtyy hirvisukupolvelta toiselle. Edellinen lähellä oleva taimikko on raiskattu. Eikä raiskaajia ole saatu edesvastuuseen.Tuleva leimikko olisi pakko uudistaa männylle, istuttaen.
    Jos metsä olisi omalla takapihalla voisi taimikkoa vahtia ja suojata helpommin, mutta kun se on keskellä korpea. Siellä on mahdotonta yrittää suojautua talvella nauhoilla, sähköpaimenella tai vastaavilla.

    Ajattelin, että ennen ennakkoraivausta käyn leimikon rajat läpi ja merkkaan mahdollisimman tasaisen rajalinjan, jolle jätetään aitatolpiksi soveltuvat puut pystyyn sopivin välimatkoin. Istutuksen jälkeen vedän 2m korkean riista-aidan taimikon ympäri ja sidon merkattuihin aitatolppapuihin.

    Helpointa olisi UV-suojattu PVC-riista-aita, joka painaa vain 15kg/100m rulla.
    Kestänee hirven törmäyksen, kunhan ei osu täydessä vauhdissa aitaan. Pitempiaikainen kestävyys on kuitenkin kysymysmerkki, koska muovit yleensä haurastuvat UV-suojauksesta huolimatta.

    Sinkitty teräsverkko painaa lähes 100kg/100m rulla, on jäykkää ja painavaa käsitellä, mutta 50m rullilla ehkä pärjäisi. ”Akseli” rullan läpi ja kahdessa miehin marssimaan purkaen rullaa.

    Mitä tämä sitten maksaisi. ALV:n ja verovähennyksen jälkeen 1,5€/m luokkaa.
    Parin hehtaarin ympärys on 600m, eli aitakustannus noin 900€ paikkeilla, koska niitä tolppia ei tarvita.
    Jos sama aitaverkko kestää vaikka kolmen taimikon suojaamisen, niin sitten kustannus,300€, alkaa olla siedettävällä tasolla.

  • tamperelainen

    Olisi kyllä järkevämpää kun metsästysseura pistäisi hirvensä aitaukseen ja palattaisiin vuosisataiseen rauhoitettuun metsänkasvatukseen

    Totta puhuen aitaaminen on monin paikoin ainoa keino saada onnistunut metsänuudistus.On kuitenkin täysin kohtuutonta,että joutuu suojautuman kalliilla aidalla metsänkasvatuksessa valtiovallan omistamia tuhoeläimiä vastaan.Vähintään aitaamisen materaalikulujen lasku MMM:lle

    jees h-valta

    Planter on järkeä käyttänyt mutta tuo on liian raskas urakoitava. Kyllä akkupaimenaita kevyillä muovitolpilla on päivässä pystyssä kolmella langalla ja aina kätevästi purettavissa ja uusiokäytettävissä. Itse yksin tehden. Jos vielä herkutella haluaa siihen keskuksen lähelle valopaikkaan aurinkopaneeli ruokkimaan akkua. Minäkin joudun rakentamaan uudelleen yhden aidan kun sen sisältä hakataan kirjanpainajan tuhoa poteva kuusikkomäki. Kerkesin aitaa siirtämään jo osittain muille kohteille tänä keväänä kun tarkoitus ei ollut uudistaa kuusikkoa vielä. Nyt kun lahovikainen kuusikko kahden vuoden sisään hakataan sen uudistus lehtipuulle ja aita uudellen kiinni.

    metsänvartija

    Stihin maaporalla reiät maahan ja paalut reikiin. Haapa käy hyvin. Tekee puusta aidan.

    Täällä myynnissä pora, puoleen hintaan.

    jees h-valta

    Näitten muovisten tähtitolppien kaas ei tarvi laahailla koneita metsään. käsin tökitään maahan ja nauhat rullalta hahloihin. Siitä syntyy sähäkkää aitaa.

    Planter

    Hirvikantaan en pysty vaikuttamaan. Maat on vuokrattu hirviporukalle ja patistettu pitämään kanta kurissa. Ei auta. Paikallinen kanta 50kpl/1000ha parina viime vuonna. Taimikot on hoidettu ohjeiden mukaan, ei auta. Turha hakata päätä seinään, pitää tehdä, mitä itse voi….siis aita.

    Lehtipuutaimikon voi varmaankin suojata sähköpaimenaidalla, mutta tuskin mäntytaimikkoa, koska suurin tarve on talvella.
    Paimen on vähän ongelmallinen talvella: Sorkat eivät saada maadoitusta lumen tai jään läpi, joten aidassa pitää kiertää maajohtokin ja turvan pitää osua kahteen piuhaan yhtä aikaa.

    Jos vaikka koira ajaa hirven aidan läpi, se on pimeänä koko aita. . Lumi kun kaataa jonkin räipän aidalle, niin tervetuloa peremmälle. Pitää tapoa lumessa pari kilometriä vaihtamaan akkua vähän väliä, aurinkokennolataus ei toimi talvella.Tätä kun tekee 8-10 vuotta, niin eiköhän ala kypsyä.

    Riista-aita voisi parhaimmillaan toimia huollotta koko tuon ajan,
    halvemmaksi taitaa tulla pitkässä juoksussa.

    msa9101

    Entisessä työpaikassani oli aidattuja alueita useita satoja hehtaareita. Aidat ovat 2,5m korkeita piikkilanka- tai panssariverkkoaitaa.

    Hirviä aita ei pysäytä,vaan hirvet tulevat aidan yli,jos näin haluavat. Poikkeusluvalla alueiden sisälle häiriöksi tulleet hirvet sitten ammuttiin.

    Kyllä aita varmaan estää osittain hirvien tulon taimikkoon,mutta ei täysin.
    50 hirveä/1000ha kuulostaa kyllä uskomattomalta,oletko ihan tosissasi?

    Planter

    Jos joka kerta 100ha alueelta löytyy keskimäärin 5 hirveä, niin paikallinen kanta 50/1000ha.
    Valkohäntäpeurasta on kokemusta, menee yli 2m aidan ja ali jos verkko 30cm irti maasta. Hirvet ei siitä jostain syystä menneet.

    Aukusti

    Eipä unohdeta porojakaan, jotka saavat laiduntaa aivan vapaasti metsissä ja pelloilla.

    Ja nuoleskella tiesuoloja teitten päältä aiheuttaen kolareita, joiden omavastuuosuudet maksaa autoilija.

    Ei naurattanut ollenkaan vuosia sitten kaverilla, jolta porot söivät parinkymmenen hehtaarin laajuisen kulotetun hyvinonnistuneen taimettuneen alueen kesällä puti puhtaaksi. Vihreä koivuntaimi näkyi hyvin mustaksi palaneelta pinnalta.

    Kyllä poronhoitolaki pitäisi uudistaa ja poronomistajat panna maksumiehiksi kaikista vahingoista. Myöskin kaikista liikennevahingoista.

    On se niin väärin, vai mitä mieltä palstalaiset ovat?

    jees h-valta

    Joka tapauksessa on syytä käydä tarkistamassa aitoja niinkuin taimikoitakin myös talvella. Kulkuja olisi aina hyvä olla ja jos ei ole jonkunlainen ajoura aina hyvä. Koska se umpihankitarpominen ei todella välttämättä maita ja se kaatuva puu tai jo vähänkin kuitukokoakin riittää tuhoamaan sitä vahvempaakin aitaa. Aina nuo ovat tarkastettavia niin kesällä kuin talvellakin. Oli sitten aitaa tai ei. Ja aitaa ei sellaista olekkaan joka antaisi huolettomia sohvaperunan päiviä. Metsämaastossa. Noilla hirvimäärillä sanon vain että huhh, huh!

    Anton Chigurh

    Aukustille:
    Kävimme syyskuussa tutkimusryhmäni kanssa lapissa. Yhtenä tutkimuskohteena oli juuri tämä täysin holtiton porolaidunnus. Koko lappihan on mustalla muralla porojen takia.
    Muoniossa oli muutamia poroilta aidattuja alueita, joilla kasvoi paksu jäkälämatto (ehkä 20cm). Kontrasti on järkyttävä. Rauduskoivun taimia ei näy; porot ja hirvet syövät kaiken.

    Poronhoitoalue (joka on mustalla muralla) on 13 miljoonaa hehtaaria. Se tuottaa 1,5 miljoonaa kiloa poronlihaa. Rapian 100 grammaa hehtaaria kohti. Täysin kohtuutonta. Hirvenlihaa tuotetaan vastaavasti hieman yli 200 grammaa hehtaaria kohti koko maassa. Myös täysin kohtuuton uhraus maanomistajilta.

    Tuo sama lihamäärä (8,5 miljoonaa kiloa) maukasta ja suussasulavaa sianlihaa tuotetaan alle 10000 hehtaarin viljoilla. Maanomistaja saa kaiken hyödyn. Ulkopuolisten maanomistajien ei tarvitse uhrata korttakaan. Erittäin kohtuullista. Erityisesti kun ottaa huomioon viimeisen VMI:n tulokset (reilu aliarvio), joiden mukaan hirvituhoja on miljoonalla (1000000) hehtaarilla. Lisänä kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria väärillä puulajeilla tehtyjä uudistuksia (holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen pakottamia).

    MTK:n tiirola ja saman byroon lakimies malila kirjoittivat jo 17.04.2013 asiasta seuraavaa:

    ”Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisesti. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot ja väärät puulajivalinnat on huomioitava korvausjärjestelmässä. Täysimääräisten korvausten saaminen ei voi olla sidoksissa valtion budjetoidun määrärahan riittävyyteen, vaan jokainen vahinko on korvattava täysimääräisesti.”

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 82)