› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikoiden laatua parannettava

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Taimikoiden laatua parannettava

    Lähetetty: 29.10.2023, 09:25

    Katri Himanen muistuttaa Metsälehden kolumnissaan 27.10. taimikoiden heikosta laadusta, joka on jo pitkään näkynyt valtakunnan metsien inventoinneissa ja alan toimijoiden omavalvonnoissa.

    Luonnonhoidon laatua ja harvennushakkuiden laatua valvotaan. Metsäsertifioinnin henkeen kuuluu että metsänuudistamisesta huolehditaan. Pitäisikö metsänuudistamista valvoa nykyistä tiukemmin, vai voidaanko ongelma poistaa kustannustehokkaammin toimijoiden omaa toimintaa kehittämällä? Kiertoajan alussa tehdyt virheet kertautuvat koko kiertoajan vahingoksi.

    Jos peilaa taimikoiden inventointeja hirvikannan hoidosta käytyyn keskusteluun, jää epätietoiseksi. Puhutaan taimikonhoitorästeistä ja keppimetsistä, ja siitä että hirville jätetään rehua vääriin paikkoihin ja väärään aikaan, kun taimikoita ei hoideta ajoissa. Toisaalta VMI-tulokset väittävät, että taimikot ovat jääneet liian harvoiksi ja maanmuokkaus vajaaksi.

    Kokonaiskuva taimikoista on siis sumea, mikä voi estää meitä valitsemasta oikeita lääkkeitä ongelman ratkaisuun. Kuka tai mikä on syyllinen, kenen tulee korjata toimintaansa ja miten: me metsänomistajat, metsänuudistamisen kaupalliset toimijat vai metsästystoimijat? Kaikki kolme ovat jossain määrin ilmiössä mukana.

     

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 1.11.2023, 18:23

    Mm: ”Ei taida noilla eväillä GLA vielä huoltotietä metsäkoneen kantavaksi saada muuten kuin talvisin sekin jäädytyksen jälkeen.”

    Ei varsinkaan, kun täällä ei ole talvellakaan routaa.

    ”Minä en kyllä päästäisi metsäkoneita tielle kuin pakolla. On sitten kyseessä metsäautotie tai huoltotie.”

    Tuo on ainoa luonteva reitti palstan perälle.

    ”Rungot kun pettää niin hyöty häviää samantien.”

    Tuossa ei voi puhua rungosta. Mitään rakenteita siinä ei ole, pelkkä tasattu ajoura. Sinänsä hyvä ajokoneelle. Tällä hetkellä siinä on n. 20-30 cm raiteet hehtaarin aukon puiden ajon jäljiltä.

    Jätkä 1.11.2023, 19:27

    Kun tarvitaan autotien pohjaa 250 metriä, niin se tehtäköön henkilöauton tarpeiden mukaan.

    Metsätraktori kuorma päällä rikkoo sellaisen tien nopeasti.

    Ainoa järkevä liike on tehdä kevyt tienpohja henkilöautolle ja ajattaa metsätraktorilla metsän läpi puut.

    Jovain 2.11.2023, 05:19

    Mehtäukko näyttää tekevän hyvää tulosta ”vanhan liiton” puilla, vaikka sitä kovin moittiikin. Siitä ei kuitenkaan kannata olle huolissaan, sillä tavan metsänomistaja voi tehdä tulosta molemmilla ja kasvussa ei huomaa eroa. Pääsee toden-näköisesti edelle uuden liiton puilla, kun jatkaa kiertoaikaa. Sillä avohakkuuta ei kannata tehdä, se ei tuota mitään ja kasvu päättyy siihen. Myös viljely aiheuttaa kuluja, kun sitäkään ei kannata huonoa tehdä ja sekin voi epäonnistua. Tulee tuhot ja taudit ja voihan se hyväkin taimikko mennä pilalle hoidon puutteessa.

    Tolopainen 2.11.2023, 06:10

    Kannattaako päätehakkuu jättää tekemättä, se aiheuttaa tulon menetystä. Metsän uudistaminen ei maksa mitään, kun maksaa kulut bonuksilla ja hoitaa istutukset omana työnä. Sitä ihmettelen, että taimikoihin jätetään aukkoja, on helppo ostaa taimia ja istuttaa niitä nuukahtaneiden tilalle.

    mehtäukko 2.11.2023, 07:52

    Metsätaloushan on pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintaa jo sen ominaispiirteiden vuoksi. Jos elettäisiin joka pöläyksen mukaan ja tukkia katkottaisiin ” muotivirtausten” perusteella, siinä on kestävyys katkoilla. Kun puusto voi hyvin, eihän katkaisussa ole järkeä ellei toimenpide ole selkeästi hyödyllisempi kasvatusta.

    Ola_Pallonivel 2.11.2023, 08:25

    Aukkoa kun tekee, niin ennen kaivuria punaiset kepit sopivaan kohtaan ja ura on siinä. 5m metsäkoneelle, 3m mönkkärille. Siinähän vaan kaivuri säästää omaa aikaansa, kun ei tarvitse alaa kokonaan muokata. Jos urat haluaa pitää auki, ni pitää vuosittain raivata tai niittää.

    Rajalinjat pysyy myös hyvin auki, kun tekee sinne ajourat mönkkärin mentäväksi. Sillat ojien päälle, siihen riittää tuulen kaadot pötkölleen. Ei maksa paljon.

    Jovain 2.11.2023, 08:53

    Mehtäukko: Siitäköhän oli aikoinaan kysymys, kun metsänomistajat eivät suostuneet avohakkuisiin, vaan olisivat jatkaneet metsän kasvatusta. Haastettiin käräjille ja metsä rauhoitettiin. Kysymys oli hoitohakkuista ja lievistä sellaisista, siihen nähden mitä tällä hetkellä sallitaan. Mennään jopa lakirajoille ilman kehittyvän tai valmiina olevan taimiston tai nuoren metsän vaatimusta. Mistä johtuu kun näistä hoidon malleista päätetään. Olisi kohtuullista mainita myös koneurakoitsijat, joilla on, sanoisinko rajoittamaton vaatimustasonsa toteutettavaan metsänhoitoon.

    Tolopainen 2.11.2023, 08:58

    No jopas on ideoita, aukkoihin ei mitään tielinjoja tarvita. Mönkijällä pääsee helposti mätästetyllä alueella, ei sinne enää mitään monttuja kaiveta. Jos oksat on puitu ajourille, liikkuminen on helppoa.

     

     

     

    mehtäukko 2.11.2023, 09:03

    Metsän rauhoitukset olivat ja menivät omista syistään, niitä on turha vatvoa.

    ”Koneurakoitsijat joilla on rajoittamaton vaatimustasonsa…” on mielikuvituksesi tuotosta. Sopimussuhteisilla yrittäjillä on tiukka klusterin korjuun vaatimus- ja laatutaso toteuttaessaan, eikä siinä voi sooloilla.

    Ola_Pallonivel 2.11.2023, 09:26

    Ei ole tolppa mönkkärillä ajellut. Sillä ei todellakaan ole herkkua ajella alueella, missä kaivuri on tonkinut maat. Mieluummin minä ajan aukon taakse metsätöihin mönkkärillä pitkin ajouraa, kuin kävelen horsmikossa taimikon läpi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 74)
1 2 3 … 5 6 7 8