Tuossa vielä kun tein metsänhoitotöitä muille niin kävin joitakin firmojen järjestämiä kursseja. Siellä kerran yritin herättää keskustelua uudistöiden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Olin huomannut kun metsää ihan kohtuullisesti omistan ja kun työmaita lähinnä raivasin niin paljon puutteita niiden toteuttamisesta. Aukkoilla olisi voinut esim. puulaji suhteita tarkemmin miettiä, yksi parannus olisi koskenut huoltourien tekemisiä uudisaloille. Ne olisi palvelleet omistajia ja työntekijöitä eikä olisi muokkauksen yhteydessä maksaneet paljoa. Ei firman henkilöillä riittänyt keskusteluun into, tärkeämpää oli keskustella jättöpuista (haapaa) ja riistatiheiköistä. Nehän ne tietysti nykyään tärkeimpiä ovat ja tuovat metsänomistajille tuloa. No nyt harrastetaan paljon sekaistutusta että on se tuonut tuohon puulaji asiaan parannusta. Silloin kun kursseja kävin niin sitä ei vielä harrastettu vaikkei siitä niin kauan ole.

Eikös Lapissa metsahallituksen mailla harrastettu männyn ja kuusen sekakylvöä jossain vaiheessa. Onkohan jollakin tietoa minkälaisia kokemuksia siitä oli ?

Melko kyynisen oloisia nuo Perkon ulostulot välillä. Voihan sitä asioita hieman positiivisemminkin ajatella.

Mihin nykyiset keskimäärin 2 ha aukot tarvitsevat huoltouria ? Huoltourat ovat pois kokonaispinta-alasta. Samoin urat vesakoituvat kahta enemmän joten taas ylimääräinen urakka pitää urat avoinna.

Mehtäukon näkemys on yksipuolinen ja sitä hän jaksaa toistaa. Valtakunnan metsien tila on paljon heikompi, mitä väitetään ja sen tämäkin keskustelu on osoittanut. Ei auta mehtäukon ja muutaman muun todistelu, vaikka oikeassa ovatkin. Ei voida yleistää, kun Suomen metsien tila on aivan muuta ja pahenee koko ajan. Sitä se vapaus teettää – karrikoiden. Suomen metsät ovat kymmenessä vuodessa tulossa putsatuiksi ja ovat hoidon puutteessa pusikoitumassa. Tätä vuosikymmenta voidaan pitää tamppaajien vuosikymmenenä, joka ei voi olla näkymättä valtakunnan metsien inventoinnin tuloksessa.