› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikoiden heinäys

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 95)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Taimikoiden heinäys

    Lähetetty: 8.8.2017, 13:54

    Merkitty: 

    Mikä teidän mielestänne on paras tapa taimikoiden heinäämiseen? Poljetteko heinät jalalla, vai käytettekö jotakin työvälinettä, vaikkapa sählymailaa?

    Olen tekemässä aiheesta juttua kuun lopulla ilmestyvään Metsälehteen. Jos tähän viestikeskusteluun tulee paljon vastauksia, koostan niistä oman osionsa jutun yhteyteen. Juttua varten olisi kiva kuulla perusteluita siitä, miksi käytätte juuri kyseistä työtapaa.

    Kiitos jo etukäteen! 🙂

    Terveisin Marianne Minkkinen/Metsälehti

     

    Tekijä
    marianne.minkkinen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 12.8.2017, 08:37

    Vähän on kikeroon mennyt kyllä tuo jätkän kieroilu. Kun on pihalla kaikesta on sama onko sisällä mistään. Ja puun anatomia on kyllä ulkona täydelleen. Mitenhän kuuset maailmassa lainkaan on tyvitukkia saaneet aikaan tänä istutusten valta-aikana kun paljasjuurisiakin on käytetty vuosikymmeniä. Ja vielä ilman Raunduppia. Kyllä on myrkyt pehmittäneet, ei olisi kannattanut vastatuuleen suihkia kun ei osaa myötäseenkään.

    arto 12.8.2017, 09:17

    tuskin ymmärrät mikä on Propeli….Katsoin gooklesta antoi tämän tiedon.     Tietopalvelu Propelli muuttuu valtakunnalliseksi mielenterveysneuvonnaksi. Neuvontapalvelut_kansi. Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin nimi …….En käytä tuollaista palvelua enkä ymmärrä mitä se metsään liittyy…Jos et tajua, mikä on kiero, niin katso vaikka potkuria, kaksilapainen potkuri on kiero –Jos potkuri kiero se tärsistää konetta julmasti on siis romu,,,,Potkuri on asteita kallistettu ja suora.

    kaller 12.8.2017, 10:15

    Tällainen yksi hyvin voimakas ja tukahduttava rikkakasvi rehevien uudistusalojen alkuvuosina, 1-2 vuotta hakkuusta, sen jälkeen häviää. Onkohan laji peltopillike tai kirjopillike? Se on loppukesän kasvi ja nyt äskettäin tuli taas taisteltua näiden piikikkäitten ja v-mäisten kasvien kanssa.

    Yhdelläkin mättäällä ei ollut istutuskuusen kanssa mitään muita kasveja kuin yksi tälläinen. Ja tämä oli kasvattanut yhden haaransa kuuseen ja kuristanut sen kuoliaaksi. Tämä on sitä kasvien välistä kilpailua, eloonjäämistaistelua, tämä piikkikasvi olisi voinut kasvaa mihin muuhun suuntaan tahansa, niin oli kasvanut juuri kuusta kohden! Sitten pitää muistaa, niin valtaan päästyään kuusi itse on muun kasvuston tukahduttaja, alkuvuosinaan näin avuton ja muut vielä pärjäävät.

    Eli tämä veemäinen kasvi on piikikäs, nelihaarainen ja voimakasrakenteinen yksivuotinen kasvi, muodostaa kasvustoja mitkä tukahduttaa kaiken alleen. Aiemmin olen luullut joksikin ohdakkeeksi, takiaiseksi tai karhiaiseksi, mutta laji on ilmeisesti tuo peltopillike. Onko tuttu tai tietääkö muut enemmän?

    Planter 12.8.2017, 10:56

    Tällainen työkalukin on olemassa heinäämiseen. Heinäintä markkinoivat metsänhoitoyhdistykset.

    Tauno Holapan kehittämä ”tehoheinäin” muistuttaa haravaa: puuvarressa on metalliterä ja viisi piikkiä. Terä leikkaa heinät, piikit helpottavat taimen etsintää ja suojaavat terää kiviltä. Työkalua käytetään työntävin liikkein.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.40340:1460866471/vl-DorisImage-3612782.jpg?f=default&$p$f=fbfc1d5

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/hein%C3%A4in-eteni-keksinn%C3%B6st%C3%A4-tuotteeksi-1.40338

     

    A.Jalkanen 12.8.2017, 11:52

    Jos kaller laitat kuvan Lukijoiden kuviin, joku voi koettaa tunnistaa kasvin. Tuohon kieroiluun sen verran, että ainakin männyllä kierteisyys on luontainen eli puusolujen anatomiasta johtuva ominaisuus. Mielenkiintoista sekin, että kierteisyyssuunta vaihtuu puun vanhentuessa.

    Planter 14.8.2017, 11:46

    Heinästä pääsi läpi, mutta mitä nyt pitäisi tehdä, mitä näistä aikanaan jätetään varhaisperkauksessa?

    http://aijaa.com/1Hb2qT

    A.Jalkanen 14.8.2017, 11:55

    Ei tuo vielä vaadi perkausta, odottelet rauhassa mitkä puut kehittyvät parhaiten.

    Jätkä 14.8.2017, 12:01

    Anneli:”-Tuohon kieroiluun sen verran, että ainakin männyllä kierteisyys on luontainen eli puusolujen anatomiasta johtuva ominaisuus. Mielenkiintoista sekin, että kierteisyyssuunta vaihtuu puun vanhentuessa.”

    Tuo kierteisyyden vaihtuminen tapahtuu havaintojeni mukaan vasta tosivanhassa puussa. Usein isohkon kelon, josta kuoretkin ovat pudonneet – pinta on kovastikin kierteinen. Kun tehdään ympäristörikos ja tempaistaan kelo palasiksi, havaitaan usein, että sydänpuu on lähes suora, mutta pintapuussa on muutaman sentin paksuudella kieroutta jopa aika paljon.

    Mutta katsoppas Anneli vanhan pelkkahirsiseinän halkeamia: Ne on lähes kaikki samansuuntaisia. Eikä niissä näy suunnanvaihtoa, keloseinistä en ole varma, kun niihin on tehty tappourat varaukseen ja halkeamat on johdettu sinne.

    Totuushan on, että massiivinen hirsi halkeaa aina.

    arto 14.8.2017, 17:08

    Meillä kotipaikalla vanha luhtiaitta ikää yli 400v.  Kyllä siinäkin on kierteellä olevia hirsiä pituutta yli 15 metriä, hirret yhtä paksuja koko matkalla. on vanha sotilastorppa. Pitäjämme vanhimpia paikkoja, Sukuselvitys kertoo sotilaat leväneet matkalla ruotsiin, Käyneet idässä sotaretkillä, Monta tunnettua aikansa kovaa sotasankaria levännyt siellä. Jättäneet puumerkkinsä aitan seiniin.

    kaller 15.8.2017, 23:01

    A.Jalkanen kyseli tuosta kasvista.

    http://aijaa.com/Ao4fTR

    Onnistuikohan linkin luominen, mutta tuolla on nyt ottamiani kuvia aukolta, minkä on vallannut kyseinen piikikäs kasvi. Osista kuvista näkyy, kuinka suuren kasvuston ne muodostavat.

    Kaksi vuotta, korkeintaan kolme se on aukolla ja sitten tulee vatun vuoro. Nyt vadelmat ovat hyvin pieniä, 10senttisiä alkuja, joitakin isompia toki seassa.

    Ja ilman heinimistä kuuset ei selviä tuolla.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 95)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10