Koska on aina rajallisilla aikaresursseilla jotain muuta tärkeämpää tekemistä kuin heinääminen kuten esim. varhaisperkausta, taimikon raivuuta ja istuttamista palkkatyöstä puhumattakaan, niin luotan mätästykseen ja nopeaan uudistamiseen vaikka hiukan suuremmalla taimimäärällä. Sillä selviää 90% uudistusaloista varhaisperkausvaiheeseen asti.

Jätkä tarkoittaa varmaan sellaisia erityisen korkeita mättäitä joita hyvin reheville maille joskus näkyy tehtävän. Ajatuksena varmaan se, että istutustaimet olisi korkealla paremmin turvassa päälle kaatuvalta kasvillisuudelta. Siinä tehdään kyllä virhe ja tuloksena voi olla juurikon noita tyvimutkia. Anneli kirjoittti isoista laakeista mättäistä, ei siis mitenkään erityisen korkeista/paksuista. Komppaan Annelia, laakeilla isoalaisilla mättäillä saadaan 1-2 vuotta etumatkaa. Tämä kannattaisi muistaa erityisen rehevillä mailla. Jos kuski tekee laikkumättään tai kääntömättään samaan tapaan kuin keskiverto mt:llä, niin tuloksena on pienialainen mätäs. Erityisen reheville maille sopii paremmin naveromätästys ja jos oikein isoja laakeita mättäitä haluaa, niin sehän muuttuu käytännössä ojitusmätästykseksi vaikka vesitalouden korjailulle ei tarvetta olisikaan.

Kyllä näitä muokkausasioita joutuu aivan kädestäpitäen neuvomaan ja valvomaan, muuten lopputulos voi ola melkein mitä vaan. Vaikka tilaa naveromätästyksen, niin toteutus voi olla laikkumätästys.

Sananjalka on tosiaan melkoinen ongelma juuri näillä Itä-Suomen entisillä kaskimailla. Jos koivu/mänty sekametsän alle kehittyy kattava sananjalkaviidakko, niin kuusi ei sinne luontaisesti nouse tai siitä tulee erittäin epätasainen ja aukkoinen. Kokemusta tästä on.

Istutin viime vuonna koivua pienelle koivuikon päätehakkuualalle, onneksi vain 0,2ha. Aavistelin kyllä, että sananjalka tulee olemaan ongelma. Se todella on ongelma! Sanajalka reuhahti yli metrin korkuiseksi katokseksi. Jänis napsi koivuja talvella. Koivut ovat kyllä pääosin elossa, mutta mahdollinen heinääminen tuntuu täysin toivottomalta. Koivujen löytäminen viidakon pohjalta on mahdotonta. Kuuset erottuisivat paremmin ja todennäköisesti säilyvät ylipäätään paremmin hengissä. Antaa nyt mennä näin pari vuotta. Kemiallista torjuntaa tuolla ei voi tehdä. Tosin parin vuoden päästä sen varmaan kuitenkin teen. Moottorisumuruisku selkään 15 minuutin ajaksi niin homma on hoidettu.

Jätkä:

Rehevällä maalla mättäiden päälle istutetuista taimista tulee mutkatyvisisä ja jopa monivääriä. Ihan selkeästi monet tuputtavat omia luulojansa ja teorioitansa, tietämättä asiasta juurikaan mitään.

Jotkut ihan selkeästi tuputtavat tälle palstalle omia luulojansa ja teorioitansa, tietämättä asiasta mitään.

Mätästys rehevälle maalla on ylivoimaisesti paras ja oikeastaan ainoa maanmuokkaus tapa.

3 viikkoo varhaisperkattu kuusikoita kaikki alat mätästetty. Nätit kuusikot jää jäljelle. Ei yhtään kieroon kasvanutta kuusta ole näkynyt.

arto. Miten ihmeessä näen varhaisperatessasi, että istutuskuuset eivät ole kasvaneet kieroon? halkaisetko sinä ne, kuten aidan sidevitsakset, vai onko sinulla jokin uusi menetelmä puun kierouden paljastamiseen sitä halkaisematta.

Lapsuuskodin naapurissa oli vanha pappa, joka etsi hidaskasvuisista männiköistä hyvää pärepuuta. hänkään ei päässyt selvyyteen suorasyisyydestä ilman, että puukon kanssa irroitti suikaleen puun kyljestä ja kiskomalla selvitti, juokseeko se suoraan vai on kiertynyt.

Jokainen, joka on kulkenut silmät – (siis ne kaksi, jotka ovat otsan alapuolella) – auki, on varmaan nähnyt, että puiden kasvettua yli viisi metrisiksi, on mätäs sen alla jo pehminnyt ja rapautunut. Puu alkaa olla vaarassa kallistua johonkin suuntaan. Jos se silloin kieroutuu, sen täytyy olla umpikieroa savolaista alkuperää, meillä silloin tapahtuu puun lenkoutumista.

Varhaisperkauksen aikana puut eivät yleensä ole vielä kallistuneet.