Keskustelut Metsänhoito Taimikoiden heinäys

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)
  • Taimikoiden heinäys

    Mikä teidän mielestänne on paras tapa taimikoiden heinäämiseen? Poljetteko heinät jalalla, vai käytettekö jotakin työvälinettä, vaikkapa sählymailaa?

    Olen tekemässä aiheesta juttua kuun lopulla ilmestyvään Metsälehteen. Jos tähän viestikeskusteluun tulee paljon vastauksia, koostan niistä oman osionsa jutun yhteyteen. Juttua varten olisi kiva kuulla perusteluita siitä, miksi käytätte juuri kyseistä työtapaa.

    Kiitos jo etukäteen! 🙂

    Terveisin Marianne Minkkinen/Metsälehti

     

  • metsä-masa

    Taimikoiden heinäys on tottumiskysymys, mitä työkalua siihen on tottunut käyttämään. Itse sain aikoinaan kyläsepältä karkeahampaisen haran koekäyttöön josta on meille tullut kätevä apuväline vähän ankeaan ja yksitoikkoiseen, muta tärkeään taimien pelastamiseen.

    Haran olen esitellyt tarkemmin viimesyksynä Metsälehti lukijoiden kuvat palstalla, Valoa taimikolle 11.9.2016, kuvat metsä-masa,  sivu 3,siinä on kerrottu omia kokemuksia haran käytöstä

    Korpituvan Taneli

    Johan on kummallisia taimia kun ne eivät kesällä valoa tarvitse?

    jos on vanha peltomaa, niin kyllä heinikko on kesällä niin tiheä. Että siellä kyllä taimi, kuusikin, hyytyy, ellei sille anneta valoa. Puhumattakaan siitä kun hiidenvirna kietoo taimen, niin siltä loppuu valon lisäksi ilmakin.

    Kyllä siellä vaan keskikesälläkin käydä pitää, ei kannata odottaa seuraavaa kevättä. Sanotaan sitä sitten teputtamiseksi tai taputtamiseksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter

    Linkkejä aiempiin palstan keskusteluihin:

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/hetki-heinayksen/

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/taimikon-heinays-ym/

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/toimiiko-heinain/

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/ruohostus-metsanomistajan-kesahuvi/sivu/4/

    https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/valoa-taimille/

    http://www.puuntuottaja.com/wp-content/uploads/Merkkauskeppi.jpg

    Lainaan tähän ”Paavo Puuntuottajan” kuvaa. Tällaisen miehen korkuisen heinikon heinäämiseen käytän jotain ”kättä pidempää” keppiä, mailaa, haraa tai puutarhaharavaa, jolla kaivan taimen näkyviin ja sitten poljen heinät ympäriltä nurin. Tämä 1-3 vuotialle taimikolle, sitä vanhemmalle otan käyttöön sen kevyemmän raivaussahan, sillä joukossa alkaa olla vesaikkoa, vattua ja muuta, joka ei polkemalla taltu. Silloin kyse onkin jo lähinnä taimikon varhaisperkauksesta.

    sikari

    Heinääminen on puutarhan hoitoa.

    Puuki

    Ei ole tarvetta ollut heinätä koskaan. Päätehakkuut on tehty melkein aina sulkeutuneiseen metsään (yl kuusikkoon) eikä heinä kasva näillä korkeuksilla haitolle asti lehtomaisilla kankaillakaan, varsinkin jos maanmuokkaus tehdään laikkumätästämällä. Pelonmetsityksessä on ollut taimitassut apuna.

    hatelo

    Minä en heiniä niitä kuin pakosta. Tavallaan reilu mätästys ja nopea uudistaminen riittää myös omt-pohjilla. Pakko voi tulla eteen rehevillä lehtipuuvaltaisen metsän uudistusaloilla ja etenkin rehevissä korvissa ja entisten peltojen uudistamisissa. Tällöinkin teen työn raivaussahalla ja normaalilla raivausterällä, koska usein on tarvetta tehdä samalla myös varhaisperkausta hieskoivua, pajua ja pihlajaa niittäen.

    Pete

    Olen kymmenen viime vuodenaikana heinännyt ehkä muutaman aarin alan. Lisätarvetta olisi ollut noin 0,1ha alalla. Pellonmetsityksetkin ovat sujuneet ilman heinäämistä, ei oikeastaan mitään ongelmaa niissäkään.Toki ne on edellisenä kesänä ruiskutettu koko alalta.

    Ongelmaksi voi tulevaisuudessa muodostua yksi metsäpalsta Savossa. Siellä näyttää sananjalka olevan aivan erityisen terhakkaassa kasvussa. Sananjalka tekee läpipääsemättömän katon reilun metrin korkeuteen ja siitä ei kuusi tai koivukaan läpi tule.  Ruiskutus tarvitaan noilla mailla vaikka metsämaasta onkin kyse.

    pikkutukki

    Eikös sananjalka häviä kun puut otetaan ? Tämä on mutua . Mutta miten on ?

    hatelo

    Vanhoilla kaskimailla touhuavana voin sanoa ettei sananjalka häviä mihinkään aukon teolla. Vanhan kaskikoivikon tai valoisan rehevän maan sekametsän jälkeen voi oikeasti olla ongelmia uudistamisessa. Metrisen jäykän varren päällä on hirmuinen sateenvarjo lehteä ja se mattona kasvaessaan peittää alleen kaiken. Onneksi näitä kohteita on kuitenkin suht vähän. Pahimpia heinättäviä on olleet entiset suopellot, joihin tulee kaikkea mahdollista heinää mesiangervosta alkaen. Niissä on monesti myös jotain hentoa tiheää sateessa taimien päälle painuvaa heinää, joka on pienille taimille myrkkyä.

    A.Jalkanen

    Hento heinä kuulostaa metsälauhalta, Deschampsia flexuosa, yleinen heinä aukkohakkuilla.

    Itse pyrkisin välttämään heinäyksiä teettämällä isoja laakeita mättäitä reheville kasvupaikoille, mutta aina se mätäskään ei riitä. Ruiskutus heinäntorjunta-aineella on hyvä keino, mutta työläs metsässä; pellon metsityksessä koneella tehtynä toimii paremmin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)