Koko kupletin juoni on:”Keväällä pelastetttiin taimet heinien alta.”

Tuon tempun voi tehdä myös syksyllä, kun heinä ja muu kasvillisuus on ruskistunut.

Kokemusta ei ainakaan itseltä tämän heinäys asian tiimoilta puutu.Monella konstilla on tehty,mutta kyllä raivausveitsi on yliveto ainakin meikäläisen heinävalikoiman kanssa toimiessa.Eihän sitä kyseillä välineellä jaksa montaa tuntia kerralla tehdä,mutta usempia löysi tuo työtulosta ajan myötä.  Samalla voi veitsellä poistaa liikalatvat ja haarat,joskus tukikepinkin tehdä.Myös vesakon perkaus taimen ympäriltä onnistuu.

Taimi vaatii,etenkin koivu riittävän ison alan heinayksen,jotta siitä on apua.Pellon metsitykset ovat näitä heinäystalkkoomaita,muutoin olen suhteellisen pienialaisella heinäyksellä metsämailla selvinnyt.Metsissäni vadelma ja sananjalka ovat sellaisia ,jotka vievät taimilta kasvupuhdin.Jos taimi 5-10 cm vuodessa pituutta kasvaa heinänsisässä,niin kymmenen vuotta kuusentaimetkin silloin ovat heinänvangeja.Nopea uudistaminen hakkuun jälkeen paras lääke,ei ns, polttopuun kasausvälivuotta pidä pitää rehevillä mailla.

Taimen ympäriltä on syytä pitkäheinä riittävän kaukaa poistaa,jolloin lopputulema paras.

Vanha jääkiekkomaila oli täälläkin käytössä kunnes hajosi.Tein raudasta sitten mailan mallisen työvälineen joka on kestänyt.Lapa on tässä hiukan pidempi kuin mallissa.

Koko kupletin juoni on:”Keväällä pelastetttiin taimet heinien alta.”
Tuon tempun voi tehdä myös syksyllä, kun heinä ja muu kasvillisuus on ruskistunut……….Minkä takia keväällä….Jos heinä ja muu kasvusto yli 1m mittaista joutuisi syksyllä heinimään 2m kehän taimen ympäriltä.  Koska lumi kaataisi taimille muuten taas heiniä. Meillä taas tärkeämpääkin tekemistä kuin tyhjänpäiväistä hommaa tehdä siksi kevät.

Raivausveitsi ja ongelmallisimmissa paikoissa (hirvituhon takia valloilleen päässeen heinikon nujertaminen) myös glyfosaatti on käytössä. Ja pyrkimys nimenomaan on heinätä ennen kuin taimi hautautuu heinikkoon kärsimään varjostuksesta ja jossa varsinkin mänty nopeasti heikentyy. Sanotaan, että varjossa kasvava mänty on hirvien herkkua, lieneekö sama juttu pienempänä myös myyrille.

Joitain luontaisia, ilman heinäystä kasvaneita kuusia myöhemmin harventaessani olen huomannut, kuinka lenkoja nuo ovat. Varjostuksen kasvutappioiden lisäksi laatu on riittävä syy tehdä heinäys ajoissa, eikä vasta syksyllä. Glyfosaatin osalta tuo hiukan työllistää, koska taimet pitää suojata. Helppoahan sekin on, mutta jos kohteessa on luontaisia taimia, vaarana on ruiskuttaa nekin. Mielummin harventaisin taimikkoa jollain toisella tavalla kuin glyfosaatilla heinäysvaiheessa.