Onko kukaan kasvattanut metsäpuiden taimia itse? Onko ajatuksessa mitään järkeä? Taimia on joskus vaikea saada, samoin kuin muokkauskalustoakin. Pitäisi ottaa koko uudistamisketju omaan hallintaan, niin ei olisi aina kiireisten konemiesten armoilla.
Onhan noita kuusentaimia tullut kasvatettua useita kymmeniä tuhansia joskus aikoinaan, tulivat taimitarhalta vuoden vanhoina ja olivat pari vuotta kasvatettavana. Eipä siinä mitään ongelmaa ole, jos jaksaa kyykkiä, kovaa käsityötä. Enää en ala, en myöskään enää koskaan istuta männyntaimia mihinkään. Ei kiinnosta kun hirvet napsii niistä latvat, parempi vaikka kylvää mättäisiin käsin siemenet onpahan kasvureserviä enemmän.
Tuli illalla hetki pajun sukuisia selailtua, mutta tuollaisesta ei ole tullut kuultuakaan. Hieman lyhyt aikaiseksi saattaa kokeilu jäädä, ei ainakaan kovin lupaavaa menestymistä näille leveyksille ennusteta. Vaikuttavan kokoisia ilmestyksiä tosiaan olivat!
2. vuoden kasvatuksessa oli kerran 10 000 männyn tainta. Kovaa hommaa se oli natiaisena. Taimia en sen jälkeen ole kasvattanut muualla kuin metsissä ja metsitettävillä pelloilla. Syksyllä kylvin pilleröityjä ra-koivun siemeniä kokeeksi aiemmin istutettuun harvaan kuusitaimikkoon.
Kuusentaimien kasvatuksesta tuli kokemuksia 4H -kerholaisten kanssa (omat) kun perustettiin 5000 kpl:n taimilava. Valmiit sirkkataimet koulittiin lautaa apuna käyttäen muokattuun peltoon, onneksi riviväli ja käytävät tuli väliin, jolloin rikkaruohoja pystyi torjumaan haran avulla.
Pelto oli kynnetty ja muokattu normaaliin peltosyvyyteen, juuristo kehittyi oikein hyvin, taimien noston aikaan juuria joutui leikkaamaa lähes kaikilta taimilta. Leikkaamisesta jäikin pieni pelko lahon leviämisestä juuriston kautta runkoon, onneksi lahosta ei vielä ole havaintoja.
Kolmantena keväänä taimet istutetiin hakkuuaukolle, jossa ne odottelee pian ensiharvennusta. Työtä, huolenpitoa ja rahallista panostusta taimet vaati meiltä vanhemmilta, kun kerholaisille maksettiin korvaus taimista ja istutuksesta. Olisi siinä voinut käydä niinkin, että saman rahan olisi joutunut antamaan nuorille ilman sitoutumista taimien kasvatukseen ja hakkuualalla vietettyyn viikkoon !
Muutamia satoja jalopuiden taimia olen kasvattanut, enimmäkseen tammea ja vaahteraa. Sekä kennoissa että kasvimaalla. Kennoissa etuina mm. se, että huhtikuussa kaupunkiresidenssin parvekkeelle perustetun viljelmän saattoi siirtää paria kuukautta myöhemmin liki puolimetrisenä lähemmäs tulevaa istutuspaikkaa. Haittapuolena se, että pari yllättävää hellepäivää eikä ketään kastelemassa -> taimet nääntyivät. Penkkiin istutettuna kastelun suhteen on vapaampaa, mutta riesana on taistelu rikkaruohoja vastaan ja hyvin tunnetut avojuuritaimien haasteet viljelyketjun alkupäässä.
Olen itsekin pohtinut myös metsäpuiden taimien kasvatusta omatoimisesti. Taimitarhataimen laatu on tänä päivänä huippuluokkaa, laatutekijät tuskin puoltaa tee-se-itse-toimintaa. Taimien kasvatus on työlästä, paljon pikkutöitä kylvöstä alkaen, ja aikataulullisesti sidottuja. Ts. pitäisi mielellään asustaa taimitarhan kupeessa. Teollinen taimituotanto on kilpailtu ala. En keksi, miten omatoimisesti puuhastellen halvempaan hintaan pääsisi, jos omalle työlleen katsoo järkevän hinnan.
Toisaalta taimien kasvatus voi olla antoisa harrastus. On hienoa aikanaan nähdä metsän nousevan itse kylvetyistä siemenistä kasvaneista ja hoidetuista taimista.
Tuli hankittua Plantek84 kennostoja, halvalla. Samoin tilasin Metsä Forelialta siementä. Kokeilu siis alkakoot. Kuusta ja rauduskoivua meinasin kokeilla. Mitään muovihuonetta en ole ehtinyt pykäämään. Aloitan siis ihan ulkosalla lisäämällä sopivaa kasvualustaa kennoon ja siementä perään. Kuuselle 1-2, koivulle 3-4 per kenno. Kastelu- ja lannoitus sitten tilanteen mukaan. Kennot olivat käytännössä ilmaisia ja niin oli siemenetkin. 100 grammaan menee pirunmoinen määrä itäviä siemeniä. Tuosta lannoituksesta en osaa olla huolissani. Minun mielestä on pelkästään hyvä, etteivät kasva liian pitkiksi ja liian nopeasti. Parempi, että kasvattavat kunnon juuriston varren kustannuksella. Toki ravinteitahan se tarvitsee juurtenkin kasvatus 🙂
Ilman muuta kannattaa oma kaivinkone hankkia. Nythän muokkaustaksat ovat sitä luokkaa jo että suurin osa yhtiöiden alueyrittäjistä on pistänyt omat kaivinkoneet sivuun kannattamattomana.
Nykyään homma kannattaa vain itsenäisenä yrittäjänä kun ei ole renkimiehiä eikä muutakaan ylimmääräisiä kuluja. Yleensä muokkauskone pitää olla sellainen kaivinkone jossa on ns. metsäalusta. Perinteisen kaivinkoneen telasto ei tahdo pysyä kasassa kannokossa ajaessa. Toki jos edellä isompia kantoja ja kiviä poistaa niin silloin ehkä pääsee.
Onhan tuo 3-4 ha sellainen ala vuodessa että kannattaa tosiaan harkita oman koneen ostoa. Sehän on selvä että kun ”konekiima” iskee niin järkiperusteet unohtuvat. Mutta jonkun vuoden ajan konetta ylläpitää niin totuus selviää aika pian.
Itselläni ei ole minkäälaista ongelmaa muokkauskoneden varauksissa kun tekee varaukset ajoissa ja mieluimmin muokkaus jo syksyllä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.