Keskustelut Metsänhoito Taimien kasvatus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 48)
  • Taimien kasvatus

    Onko kukaan kasvattanut metsäpuiden taimia itse? Onko ajatuksessa mitään järkeä? Taimia on joskus vaikea saada, samoin kuin muokkauskalustoakin. Pitäisi ottaa koko uudistamisketju omaan hallintaan, niin ei olisi aina kiireisten konemiesten armoilla.

  • jpjulku

    Metsäkupsa: Kalleinta kalustoa on sellainen kalusto, jota ei käytä. Jos minä istuttaisin mainitsemasi 20.000 tainta vuodessa, laittaisin kyllä oman muokkauskaluston. Mutta makuasioitahan nämä. Tällä hetkellä löytyy yksi moottorisaha ja pari kappaletta raivaussahoja. Hankintahommiin ja puiden ajamiseen omalla kalustolla en taas sotkeutuisi ikinä.

     

    Metsäkupsa

    On Metsäkupsa kaivinkoneenkin omistaja ollut,Lännen kymppi traktorikaivuri.Metsämaan muokkauksilla,ojitusmätästyksillä ja ojituksilla on mielestäni ehdottomasti oltava pyörivä telakone.Mutta jos haluaa tussata ja uppotella ,traktorikaivuri sopiva.Muutenkin metsämaalla kivikossa taasen telat ja kauhat kuluu.Lähin kaivurien omistajakaan ei nykyisin  mielellään metsään mene,kuin tientekoon ja kunnostuksiin.Tietyöt,rakennusten pohjat,pihat ovat koneen kulumisen kannalta paljon säästäviä.Myös maamuokkaus on taitolaji,itsellä käy naapuripitäjästä eläkeikäinen yrittäjä vuosittain,ja keskimääräistä isompana kaivattaja olen tilauksissa etusijalla.Kuluvan vuoden kaivatukset ja murskeet alvineen kyllä euroissa samat,kuin taimien lukumäärä.

    Timppa

    Taimia on kasvatettu jo kauan sitten.  Minulla on Tapion vuosikirja 1913, jossa opetettiin taimien kasvatusta.  Kyseessä oli siis paljasjuuritaimet, joten Annelin vinkkaama teos on ajankohtaisempi.

    Itse kyllä ehdottomasti käyttäisin laatusiementä.  Taimien kasvatuksessa on tietysti tarpeen lannoitus ja tukkimiehentäin torjunta-aine.  Taimien kosteana pitäminen on tarkkaa puuhaa.  Tuossa vanhassa oppaassa suositeltiin kasvattamaan pohjoisrinteessä, jottei aurinko paahtaisi liikaa.

    Tietysti kaivinkoneella taimet on helppo kuljettaa paikalle.  Kunnon kääntömättään teko vaatii kyllä harjoittelua ja sopivan kauhan, mutta sitten saakin kunnon tuloksen, johon kaikki eivät pysty.

    Jätkä

    Jos minulla olisi vielä nuoruutta jäljellä, ja näyttäisi olevan töitä laikkumätästyksessa. harkitsisin vakavasti 6 – 8 pyöräisen metsäkoneen hankkimista ja siinä kouran tilalle kääntömätästyskauhan asentamista.

    Siinä olisi periaatteessa kaikki ne edut, jotka ympäripyörivällä kaivukoneellakin olisi, mutta myös ne edut, jotka ovat maastokelpoisella metsäkoneella. Pyörivä ohjaamo ja hyvä moton puomisto, eihän siitä kone paranisi.

    MJO

    Metsäkupsa: Kalleinta kalustoa on sellainen kalusto, jota ei käytä. Jos minä istuttaisin mainitsemasi 20.000 tainta vuodessa, laittaisin kyllä oman muokkauskaluston. 

    Jos yli 10ha uudistettavaa löytyy joka vuosi. Pitää olla hehtaarejakin keskivertoa reilusti enemmän. Noiden uudistusalojen istutuksien, perkkauksien ja taimikoiden hoitojen lisäksi hoitaa maanmuokkaukset, ojitukset, tien rakentamiset ja kunnostukset. Sekä kasvattaa taimetkin itse. Ei ole vapaa-ajan ongelmia, ellei ole ihan täysipäivänen metsänkasvattaja.

    Svedu Petteri

    80-luvulla tuli kasvatettua (koulittua) avojuurisia kuusentaimia. Homma meni seuraavalla tavalla:

    – Taimet tuli pieninä. Kasoissa oli hyviä ja huonoja. Parhaat istutettiin.

    – Rivien väli 15 cm, taimien väli noin 8 cm.

    – Tasainen muokattu maa. Noin 5 m pitkä lauta, jossa oli pieni lovi 8 cm välein.

    – Lapiolla polkemalla ja pistämällä ura laudan viereen.

    – Sitten taimet uraan kasin taputtelemalla kontausasennossa. Kävi hieman selkään pitemmän päälle.

    – Haravalla vielä viimeistely ennen seuraavaa riviä.

    – Taimia oli 5000-10000 joka kevät. Ne kasvoi kaksi kesää.

    – Pari kertaa reilusti apulantaa toukokuun lopussa ja ennen juhannusta.

    – Joskus piti kastella vesiletkulla, jos oli kuivaa.

    – Välit myrkytettiin. Käsiruiskun päässä oli jugurttipurkki, joten taimet ei saanut myrkkyä. Ehkä joitakin kuoli myrkkyyn.

    – Ohdakkeita ja joitakin muita rikkakasveja piti kitkeä käsin.

    – Syksylla talikolla maan kääntö ja taimien puistelu.

    – Yhteen apulantasäkkiin 50 taimea.

    – Taimet meni naapureille ja joitakin MHY:n kautta jonnekin. Jonkin verran omana metsään.

    – Omassa metsässä ovat kasvaneet ihan normaalisti. Joitakin on kaatunut toispuoleisten juurien takia.

    ****************

    Itselle tuli pieni määrä koivuntamia keväällä. Ne oli kasvattunut ilmeisen pieni taimifirma osoitteen perusteella. En katsonut, että miten isoa homma oikeasti on.

    Yksi tuttu kasvatti koivuja joka kesä noin 5o0o kasvihuoneessa. Piti aloittaa varhain keväällä. Joskus ongelmaksi voi tulla kasvitaudit.

    On aika paljon työtä, jos itse kasvattaaa taimet siemenestä saakka. Suosittelen ostamaan 1 vuotisia kuusentaimia ja säästyneen ajan käyttämään muuhun metsänhoitoon. Jos tulee aika pitkäksi, ala tekemään raivauksia muille. Saat saman rahan helpommalla, eikä ole niin pitkäaikaista työtä ja huolta.

    Svedu Petteri

    Koneista huomioita sivusta seuranneena.  Metsässä pääsee pyörillä kulkevalla koneella paikoissa, joissa kaivinkoneelle ei ole töitä. Pitää olla teloilla myös harrastuskäytössä. Jos on kivikkoa, niin kapeat ja järeät telat, joiden laput ei heti taivu (vrt. leveät suokäyttöön).

    Hieman epäilen ajokoneen puomia kaivukäyttöön. Puomit ovat tarkoitettu ylöspäin nostoon, ei painamiseen ja vetämiseen suurella voimalla. Kuitenkin tulee kiviä ja juuria, eikä maa ole perunamaata. Kaivinkoneessa on järeä puomi ja kaikki nivelet/sylinterit suunniteltu juuri niitä voimia varten, joita työstä tulee.

    jpjulku

    Jätkä: Metsäkoneiden puomisto taitaa sopia aika huonosti mätästykseen, kun varsinainen kaivuliike puuttuu. Jatkuvatoimisia mätästyslaitteita kai metsäkoneilla enemmän käytetään. Lisäksi koneilla tuppaa olemaan painoa aika paljon, siirto vaatii järeää kalustoa. 7-10 tonnin painoluokan kaivinkoneissa siirrot onnistuvat vielä aika heppoisella kalustolla. Nykyään tuon painoluokan koneissa on voimaa reilusti ja ulottuvuuskin ok.

    Mitä taimien kasvatukseen tulee, saatte sen kuulostamaan aika työläältä. Itse ajattelen niin, että kun luonto niitä osaa kasvattaa ilman ihmisen apuakin, niin ei se kovin vaikeaa tai työlästä voi olla. Kyllä minä kasvattaisin taimet mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kasteluveteen on helppo lisätä lannoitetta ja kennoja käytettässä kasteltava pinta-ala on lopulta aika pieni. Kun kasvupohjassa ei valmiina ole rikkaruohon siementä, ja opiskelee rikkaruohojen syntymekanismit, en pitäisi torjuntaa kovin vaikeana. Jos vaikka 10.000 tainta kennoissa kasvattaa, niin pinta-alahan ei ole kovin iso. Luulisi, että tuulilevitteisiltä rikkaruohoilta voisi suojautua jollain harsoilla tms.  Kokemusta ei ole.

    Ja kyllä, laatusiementä käyttäisin ilman muuta jos vain saatavilla olisi. Siemenen kappalehinta on niin olematon, että siinä kannattaisi käyttää vain parasta saatavilla olevaa.

    A.Jalkanen

    Käsittääkseni yksivuotinen taimi onnistuu vain kasvihuoneen avulla, että kasvukauden saa tarpeeksi pitkäksi, eli alkamaan aikaisin keväällä. Puolitoistavuotinen ei tarvitsisi kasvihuonetta, eli se kylvettäisiin keväällä ja kasvatettaisiin seuraavan kesän yli. Taimien talvisäilytys voi olla haasteellista ellei lunta tule; juuristot eivät kestä kovia pakkasia.

    jpjulku

    A.Jalkanen: Ok, täytyy tutkia asiaa tarkemmin. Jostain olen lukenut, että taimitarhoilla käytetään lumetustakin talvisäilytyksen tukena.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 48)