› Keskustelut › Metsänhoito › Taimien istutustiheys

  • Tämä aihe sisältää 52 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Taimien istutustiheys

    Lähetetty: 21.10.2019, 16:59

    Merkitty: 

    Mitäpä olette mieltä jos viljelytiheyden laskisi 1000r-1200r/ha. Luontaisesti tulee lisäksi ainakin vähän havupuuntaimia ja varsinkin koivua. Näyttää siltä että jatkossakin koivukuidun hinta on havukuitujen tasolla joten ensiharvennuksessa voisi lähes kaikki koivut poistaa jotka ovat tulleet alueelle ilmaiseksi. Uudistamiskustannukset pienenisivät mutta onnistuisikohan hyvin rehevillä kohteilla.

    Tekijä
    Musta miäs
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 31.10.2021, 19:24

    Taimet on olleet avojuurisia. Kuusella jurominen hidastanut kasvua silloin eniten alkuun .  Pottikuusi  kasvaa nykyäänkin vähän hitaammin nuorena kuin jalostetut mänty ja ra-koivu. (koivu  on hyötynyt jalostuksesta eniten).    Kuusen taimet kasvaa täällä pohjosempanakin nykyään paljon paremmin kuin tuolloin Tampereen seudulla.  Valtapituus on samaa luokkaa n. 5 v aiemmin kuin tuolloin on ollut saman laatuisella kasvupaikalla.

    Kasper 31.10.2021, 19:32

    Kysymys oli jos istuttaisin 1000-1200 kpl/ha. Mikä olisi ollut puulaji ja millainen laikutus.

    Berza 31.10.2021, 19:33

    Joo, Puuki tämän asian ratkaisi. Niin pitkään on jo potti taimia tullut istutettua, että ihan avojuuriset unohtuneet ?

    Kasper 31.10.2021, 19:37

    Avojuurien aika on jo mennyttä elämää kuka niitä enää kuokalla istuttaa.

    Panu 31.10.2021, 20:03

    Aloittajan kysymykseen siteeraan taas Sahalaa:

    Taimikon kasvatustiheys  riippuu puulajista. Kuuset saavat eniten tilaa, sitten koivu, mutta mäntyä kasvatetaan ”tiukassa sivupuristuksessa” laadun parantamiseksi.

    Koivua Sahalassa istutetaan 1200/ha ja kuusta ilmeisesti 1000/ha, männystä en tiedä.

    Kasper 31.10.2021, 20:11

    Kaikkeen metsän uudistamiseen luontaisten taimien tulo uudistusalalle riippuu millainen maanpinnan käsittely on tehty hakkuun jälkeen alueelle.

    Panu 31.10.2021, 20:14

    Sahalassa tehdään 450 litraisia mättäitä ajouraojista, varmaan niihin tarttuu luontaistakin.

    Kasper 31.10.2021, 20:27

    En ole kuullutkaan että ajouraojista tehdään mättäitä. Mielestäni hakkuun ajankohta on ollut väärä jos ajouraojia syntyy. Urathan tulee kun hakataan kostean maan aikaan.

    Jätkä 31.10.2021, 20:55

    Tuleekin komeat ajouraojat, kun ne ovat jo valmiit ja sitten vielä mätästetään!

    Tota noin…… Ajouraojat ja mättäät? On siis kyse avohakkuusta, johon on ajettu ajourat joihin kaivetaan tilaa, että saadaan mätästettyä!

    Välttämättä menetelmä ei ole ihan uraauurtavaa – vai onko?

     

    Tuo istutustiheysjuttu lienee koivun ja kuusen osalta tavoite, että istutustaimet / rotu – istutetaan jo valmiiksi tiheyteen, joka natsaa ensiharvennuksen jälkeiseen tiheyteen.

    Jos kaikki menee putkeen, niin kyse on optimoidusta puuntuottamisesta ja laatupuun kasvattamisesta tehokkaasti. Männyn laatukasvatus edellyttää tiheää kasvatusasentoa, mutta kyse ei kuitenkaan ole mistään viidentuhannen taimen istutuksesta / hehtaarille. Kyllä männyntaimikossakin voidaan katsoa suopeasti luonnontaimia, joita voidaan käyttää piiskaamaan puita pituuskasvuun oksien kasvattamisen sijaan. Kuitenkin olisi myönnettävä, että VT:lläkin näyttää männyn pituuskasvu jäävän melkein aina alle kolmenkymmenen sentin – jopa lähemmäs kahtakymmentä senttiä.

    Kasper 31.10.2021, 21:06

    Jätkällä saattaa olla ihan  kokemusta metsähommista. Metsänhoito vaatii juuri sitä kokemusta käytännössä ei mistään oppikirjoista. Kaikki kohteet metsässä ovat aivan erilaiset. Oikean menetelmän löytää vain kokemuksen kautta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6