› Keskustelut › Metsänhoito › Taimien istutustiheys

  • Tämä aihe sisältää 52 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Taimien istutustiheys

    Lähetetty: 21.10.2019, 16:59

    Merkitty: 

    Mitäpä olette mieltä jos viljelytiheyden laskisi 1000r-1200r/ha. Luontaisesti tulee lisäksi ainakin vähän havupuuntaimia ja varsinkin koivua. Näyttää siltä että jatkossakin koivukuidun hinta on havukuitujen tasolla joten ensiharvennuksessa voisi lähes kaikki koivut poistaa jotka ovat tulleet alueelle ilmaiseksi. Uudistamiskustannukset pienenisivät mutta onnistuisikohan hyvin rehevillä kohteilla.

    Tekijä
    Musta miäs
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 23.10.2019, 08:04

    Kunikettu. En ole pystykarsinut koivikkoani. Mutta olen hiljaa miettinyt sen järeydyttyä riittävästi tekeväni siitä diilin sahyrin kanssa, jonka kautta tukit möisin puusepäntarkoituksiin. Sahurilla tosin pitäisi olla kehittyneempi mittalaite, johon saa koivun tuoremitat syötettyä. Perinteisiin sirkkeleihin pitäisi teettää mittakampa erikseen Koivua varten.  (Karaan ei enää / vielä taida saada valmistajalta mitään.)

    ”Meillä” on Laimet ja siinä on kolmas versio elektronisesta mittalaitteesta, johon saa syötettyä minkä mitan tahansa 15 muistipaikkaan vakiomittojen lisäksi. Uskon, että pystyn neuvottelemaan laatutukille ( saa olla myös terveitä, tuoreita oksia) – hinnan, joka vastaa tuota 100:n €:n kantohintaa.

    Lehtomaiselle pohjalle istutettu Rauduskoivikko on siitä poikkeuksellinen, että se nousee niin nopeasti, että kilpailevat puulajit jäävät alikasvustoon. Alikasvuskuuset ovat ainoat, jotka siellä menestyvät. Koivikosta pitää olla varaa poistaa jo riukuvaiheessa puolet, joten laatuharvennus siinäkin vaiheessa on kaiken A ja O.

    Päätehakkuussa ei saisi olla neljääsataa runkoa hehtaarilla ja niidenkin sijoittelu pitää harkita. Kuinka paljon hehtaarilla on puuta, kun hyvälaatuisia runkoja on 350 kpl ja pituus = 28 metriä – D 1,3 = 45 cm?  ( ikä 35 -40 v)

    A.Jalkanen 23.10.2019, 09:37

    Jos koivu niin 500, jos mänty tai kuusi niin 600?

    metsänkasvattaja 23.10.2019, 17:46

    melko  pieni  on  säästö  ja  kuitenkin jos  luonnon  taimia  ei  tulekaan niin homma  voi mennä  pieleen ja  vielä  joutuu  tinkimään   laadusta kun ei  ole  mistä  valita  mutta  voishan  tuo  jollain  alueella  toimia

    Korpituvan Taneli 23.10.2019, 19:48

    Minä ainakin istutan männikköni tiukasti 2000kpl/ha. Koivua ei ainakaan täällä uskalla sinne sekapuuksi ottaa. Sarvikarja alkaa viihtymään oikein kunnolla kesälläkin, jos on koivua seassa.

    Jos sorkkaeläin tilanne olisi järkevällä mallilla niin säästöä toki saisi uudistuskustannuksissa, mutta paljon enemmän merkitystä olisi torjuntakustannusten loppumisella. Laatukin olisi parempi tukeissa kuin nyt, vaikka kuinka levittelisi tricoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    sikari 23.10.2019, 20:39

    Iso osa alueesta jää ilman taimia,jos 200 laittaa tiukkaan.?

    Jätkä 23.10.2019, 22:32

    Pohojanmaalla on niin aakeeta ja laakeeta, että siellä on totuttu siihen, että esim seinät on leviällä ja katto korkialla. Soon 200 taintakin hehtaarilla aika tiukassa.

    Puuki 31.10.2021, 15:14

    Tähän vanhaan ketjuu liittyen ;  Metsätieteeen aikakauskirjassa v:lta -07 (3) oli tutkimus  jo 60 luvulla perustetusta taimien  kasvatuskokeesta.  23 vuotta kasvattivat Tampereen lähellä eräällä tilalla  (suurin osa koekuvioista OMT-metsää)  kuusen , männyn , ra-koivun ja le-kuusen taimia ja vertasivat mm. niiden ha-tuottoja keskenään.

    Kuusia oli n. 1800 kpl/ha (istutustiheys 2100) , mäntyjä jäljellä n. 1550 kpl/ha,  ra-koivuja (ist. tiheys n. 2000 kpl/ha) n. 1200 (1. harv. jo tehty) . Le-kuusia n. 960 kpl/ha.

    Kuusikoissa oli puuta keskim. 43 m³/ha,  Männiköissä 104 m³/ha, Koivikoissa 102 +30 m³, Le- kuusikossa 98 m³/ha.       Puiden keskilpm : kuusella 7,3 cm, männyllä n. 11 cm , koivulla 10 cm,  le-kuusella n. 14 cm .   ( Ra-koivikoiden järeytyminen oli viivästynyt liian tiheän istutuksen takia. ) .

    Nopeampaan kasvatukseen pyrittäessä pitäisi voida siis suosia mäntyjä , koivuja ja le-kuusia,jos niille on menekkiä  (–>kasvupaikan mukaan) .   Myös ilmaston lämpenemisen takia sekametsien ja muiden lajien kuin metsäkuusen viljelyä tulisi voida lisätä.   Eli kuusettumista sopisi  vähentää niin viljelyn kuin luont. uudistamisen ja jk:n harrastamisen osalta.

    Panu 31.10.2021, 16:16

    Tapion Taskukirja on muistaakseni sitä mieltä, että kuuset saavat koivut kiinni kasvussa ja m3-tuotos / ha on lopulta sama. Koivuahan joutuu harventamaan rajummin sen valontarpeen takia mikä vaikuttanee asiaan.

    Sahalan Kartanolla on muuten rajut keinot käytössä:

    Myrkytetään lehtipuiden kannot (20 % Roundup, väriaine, pakkasella dieseliä)

    Onkohan heillä raivaussahoissa kantokäsittelylaite vai meneekö käsin pensselöinniksi.

    https://www.sahalankartano.fi/perkausohjeet

    Sahalalla on tiukat ohjeet myös hakkuisiin, 900 hehtaarilla voi ilmeisesti jotain vaatia, esim tätä:

    Hakkuut tehdään jäätyneellä tai lumen peittämällä, kantavalla maalla tai ilman teloja niin että juuristovaurioita ei synny.

    Olisi mielenkiintoista tietää johtaako tämä pelkkiin talvihakkuisiin ja sen mukaisiin puun hintoihin vai suostuvatko ostajat irrottamaan telat näihin hakkuisiin.

    Suhtautuminen säästöpuihin on myös käytännöllinen:

    Pakolliset jättöpuuryhmät jätetään kallionyppylöille tai kuvion reunoihin ja muihin paikkoihin, joista ne on helppo kerätä pois, kun ne kaatuvat tuulessa.

    https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje

    Pitäisköhän kokeilla linkata tämä ohje kun seuraavan kerran pyytää tarjousta 🙂

    Berza 31.10.2021, 17:28

    Käsittämättömän suuri ero kiinnoissa kuusen tappioksi. Tulee mieleen, onko tuolloin taimiaines ollut nykyistä heikompaa ? Reilusti suurempia kiintomääriä löytyy jopa täältä karusta itä-suomesta.

    Jätkä 31.10.2021, 18:34

    Vuosien takaa on muistaakseni metsien kasvutilastoissa ollut kovimmat kasvuluvut männyllä, MUTTA: lukemat ovat aina olleet kiertoajan kuluessa saavutettuja. Männyllä on ollut tuntuvasti pidemmät kiertoajat ja esim koivulla puolet siitä. Siksi koivu on ollut ylivoimainen, kun sen hinta on kuituna hiponut havupuun hintaa ja tukkina joskus ollut reilusti ylikin. Ja koivun laatu vain paranee nopeasti kasvaessaan.

    Kuusen asema on varmasti parantunut, mutta hyvillä pohjilla senkin kiertoaikaa on voitu lyhentää, jolloin kuusi 60 vuotta / mänty 120 vuotta – aiheuttaa tietenkin pähkäilyä. Silti nykyaikana kuusen kasvatus omt:llä on tuplasti kannattavaa mäntyyn verrattuna.

    Se kiertoaika nääs!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6