› Keskustelut › Metsänhoito › Taimien istutustiheys

  • Tämä aihe sisältää 52 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Taimien istutustiheys

    Lähetetty: 21.10.2019, 16:59

    Merkitty: 

    Mitäpä olette mieltä jos viljelytiheyden laskisi 1000r-1200r/ha. Luontaisesti tulee lisäksi ainakin vähän havupuuntaimia ja varsinkin koivua. Näyttää siltä että jatkossakin koivukuidun hinta on havukuitujen tasolla joten ensiharvennuksessa voisi lähes kaikki koivut poistaa jotka ovat tulleet alueelle ilmaiseksi. Uudistamiskustannukset pienenisivät mutta onnistuisikohan hyvin rehevillä kohteilla.

    Tekijä
    Musta miäs
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 22.10.2019, 06:32

    Jos uudistusalalle tökitään se tuhat tainta, luontaista syntyy varmasti jos pintaa on rikottu.Mutta niin syntyy myös  heinää,horsmaa,vattua tai vesakkoa tilanteen mukaan.

    Jos nämä pidetään kurissa eikä sorkkaeläimet mellasta, sekametsän ainekset syntyvät.

    Timppa 22.10.2019, 10:01

    Suoritin juuri ”pelastusperkausta” 2015 hakatulla mängtykuviolla, joka oli 2016 äestetty ja samalla kylvetty männynsiemen sekä johon oli 2017 istutettu 1000 kuusta/ha.   Karumpi osa oli ok.  Ei tarvinnut tehdä mitään.  Rehevämmälla osalla niitä kylvömäntyjä oli tosi vähän.  Sen sijaan oli saniaista, vattua ja haapaa erittäin runsaasti.  Koivuakaan ei ollut kuin satunnaisesti vaikka viereisen kuvion aukkoon oli aikoinaan syntynyt erittäin erittäin hyvä rauduskoivikko, jota säästin perkausvaiheessa.

    Hirvet tuottavat myös yllätyksiä.  Melkein vierekkäistä 2003 istutetuissa kussitoimikoissa toisessa ovat luontaisesti syntyneet männyt säästyneet miltei kokonaan toisessa taas syöty melkein kaikki.  Monesti on myös lähes kaikki koivuntaimet syöty.

    Sen olen tässä puuhassa oppinut etten pysty ennakoimaan sitä mitä kaikkea joku kuvio alkaa pukata ja miltä se näyttää vaikkapa 15 vuoden kuluttua.  Meillä on periaatteena, että metsät kasvatetaan täystiheinä.  Siksi teemme uudistukset mahdollisimman varmasti ja riittävillä taimimäärillä.  Täydennysistuttaminen on kallista ja sen onnistuminen on epävarmaa.

    A.Jalkanen 22.10.2019, 10:17

    Timppa linjoilla tässä: täydennysistutus ja heiniminen ovat kaksi työlajia joita pitäisi pyrkiä välttämään jos vaan mahdollista. Olen ollut vuodesta 1973 metsänomistaja ja muistan käyneeni yhden kerran heinimässä ja yhden kerran täydennysistuttamassa, ja uudistushakkuita on tehty säännöllisesti. Jos hirvipolitiikka olisi toisenlaista, voitaisiin käytännössä toteuttaa ihannemallin metsänhoitoa: oikeat puulajit ja oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan.

    Planter 22.10.2019, 11:36

    Timpan linjoilla minäkin. Samalla kuviollakin voi olla valtavia eroja. Ainakaan rehevissä kohdissa ei kannata tinkiä taimimääristä. Itse olen taistellut yhden rehevän notkelman kanssa. Kasvaa sikana heinää ja muuta ryönää.

    Terminen kevät on aikaistunut. Kuuset lähtevät kasvuun aikaisemmin ja sitten kesäkuun alussa tulee halla ja vie kerkät. Viime keväänä ei vienyt, mutta kolmena sitä ennen. Ylempänä kuviolla taimet ovat kaksimetrisiä notkelmassa kuolleet tai matalia pensaita.  Koivua ei tunnetusta syystä voi käyttää, vaikka sillä saisi puuston kyseiseen paikkaan, kasvaisi nopeasti heinikosta karkuun eikä ole niin  hallanarka.

    Puuki 22.10.2019, 12:15

    Täällä päin ei ole tarvis heinätä juuri muualla kuin pellonmetsitysalueilla, jos ei ole taimitassuja laitettu istutettaessa.   Kuusen  taimet kasvaa entistä paremmin sopivan maanmuokkauksen , jalostetun siemenalkuperän ja siirron avulla.  Alavalla kohdalla on halla pilannut yhden 1/2 ha:n kuusikon käytännössä kokonaan.  Mustakuusi kestäis hallaa mutta sen kasvu on hitaampaa kuin tavallisen metsäkuusen, toisaalta se sopii hyvin myös turvemaille.    Mänty, koivu ja lehtikuusi olisi sopivimmat kotimaiset puulajit, jos lämpeneminen etenee kuten on arvioitu.  Douglaskuusi myös kestäisi hyvin kuivia jaksoja.

    Anton Chigurh 22.10.2019, 12:32

    Planter: ”…Koivua ei tunnetusta syystä voi käyttää, vaikka sillä saisi puuston kyseiseen paikkaan, kasvaisi NOPEASTI…”

    Tuosta nopeudesta kertoi velijussijalkanen junailemassaan metsäseminaarissa rautalammilla lokakuun alussa. Ensiharvennus tulee hänen maillaan 10-12-vuotta istutuksesta ja niinsanottu tukkiväljennys 20 vuotta istutuksesta. Edellyttää hirvettömyyttä. Poikamme MTK:sta (mikko tiirola) oli eturivissä kuulemassa tuon. Edelleen ja juuri edelliseen faktaan perustuen sahalan parooni sanoi, että hänen metodeillaan laadukasta puuta saadaan lisää helposti 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa ja jonka vaikutus kansantalouteen olisi kymmeniä miljardeja vuositasolla.

    Metsuri motokuski 22.10.2019, 21:49

    Rautalammilla ei tuossa ajassa ole mikään koivikko ensiharvennuskunnossa. V jalkanen saa puhella mitä haluaa. Aikaisin koivikkoharvennus jonka olen tehnyt on 16 v istutuksesta. Sitäkin isäntä hoiti kuin kasvimaata. Enemmänkin ne ovat olleet noin 20 v istutuksesta.

    Jätkä 22.10.2019, 22:57

    Minulla on pellonmetsitys-koivikko  ikä 25 v. Vaatii kakkosharvennusta, Päävaltapuut ovat jopa yli kolmekymmentä senttisiä. Ne on jo melkein viisainta antaa järeytyä isoiksi, koska pienempää runkoa lähtee niin pirusti. Rankapuuta pitää kukistaa maahan, ellen sitten ala tekemään energiapuukauppaa niistä. Halkohommaa tietysti voisin tehdä, antaa sitten taas jollekin muorille kuivina halkoina. Alle 20 senttinen puu menee Bilke S3: teriin ja kuljetin vie ne liiteriin.

    Kohta kuitenkin tulee ylituotantoa, enkä oikein haluaisi tehdä niitä kovin hirveästi.

    Kumikettu 23.10.2019, 02:03

    Näyttää olevan väkivaltaista tuo S3:n toiminta, kun tuubivideota kassoin. Tehokasta kylläkin parikymppisellä rangalla. Sipistelevä takan ja etenkin hellan polttaja joutuu antamaan vielä kirvestä tavaralle. Itelläni on myös alkeellinen giljotiini suoralla terällä, jossa on torahammas. Joukion Metallin tekemä Pilke-Mikko. Sillä on hyvä tehdä pienet nökköset hellapuuta pieniksi.

    Onkos Jätkän koivikko tyveltään lentokonevaneria, eli pystykarsittua -> 5,5 m? Sellaisesta kuuluvat maksavan eri lailla verrattuna perustukkiin. MHY:n mies puhui toistakymmentä vuotta sitten reilusti yli 100 E:n hinnoista. Itelläni on saman ikäinen pellon metsityskoivikko, myös 2. harvennusta vaille. Paksuus hieman alle mainitsemasi. Muistan, että istutimme turhan tiheään isän kanssa -90-luvun alkuvuosina.

    Koivikko siis joutaa huoletta jättää mieluummin harvaksi, kuin tiheäksi. Aina otetaan kuitenkin ”puolet pois”, moneen kertaan.

    Visakallo 23.10.2019, 06:14

    Metsuri motokuski: ”Rautalammilla ei tuossa ajassa ole mikään koivikko ensiharvennuskunnossa. V jalkanen saa puhella mitä haluaa. Aikaisin koivikkoharvennus jonka olen tehnyt on 16 v istutuksesta. Sitäkin isäntä hoiti kuin kasvimaata. Enemmänkin ne ovat olleet noin 20 v istutuksesta.

    Toki taimien alkuperän pitää olla hyvä, maapohjan koivulle sopivaa, vesitalous ja hoito kunnossa. Meilläpäin on 12 vuotiaita istutuskoivikoita ensiharvennettu motolla enemmänkin, ja kaksi kertaa sen jälkeenkin. Uudistaminen 35-40 vuoden iässä, eli tuossa 2024 tai sen jälkeen. 2017 kesäretkeläisten kanssa näitä katsottiin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6