Keskustelut Metsänhoito Tähtikirjaajat ja kirjanpainajat.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)
  • Tähtikirjaajat ja kirjanpainajat.

    Taitaa tulla toinen kesä perätysten että nämä menestyvät. Kuten metsälehden uutisissa oli niin nyt iskevät tähtikirjaajat kuusen latvuksiin.

     

    Muutama vuosi sitten sain lahjoituksena metsää. Eräs lohko oli noin 3ha kuusikko iältään siinä 60v. Tämä oli vain kerran harvennettu.  No käytin siinä yhtä ostoasiamiestä joka ehdotti tämän ja kahden muun lohkon harvennusta. No eikun vähän myöhemmin kilpailuttamaan.  Näillä tehtiin sitten harvennus viime vuoden helmikuussa.

    Tuo 3ha kuusikko on vielä pitkälti aukean reunassa. Pari muuta mäntyvaltaista lohkoa näiden takana.  Viime vuoden kevät myrsky kaatoi muistaakseni 13 kuusta. No nämä koitin tehdä minkä helteella jaksoin niin polttopuiksi.. Muutamaan viikkoon melkein kaikkiin tuulenkaatoihin ilmestyi otsikon ötökät. Pystyyn söivät vain yhden puun jota vasten oli sattunut kolmen tuulenkaadon rypäs. Tämän puun jätin sitten pystyyn koska oli jo syksy kun puu kuivahti.

    No toukokuussa tilanne näytti hyvältä. Ei lisää tuulenkaatoja talven jäljiltä. Parista puusta latva poikki. Nämä tehtiin polttopuuksi. Laitoin myös alueen reunalle 3kpl feromoni pyydyksiä kirjanpainajille. Yhteen pyydykseen meni arviolta maks joitain tuhansia kirjanpainajia. Kahteen muuhun maks muutama sata. Keskimmäiseen ei juuri ollenkaan.

    Nyt kiersin lohkon kertaalleen. Muutama pystyyn kuivanut puu. Aloittanut latvasta eli tähtikirjaajat ensin ja sitten alkanut runkoon vähäinen määrä mennä kirjanpainajia. Toinen mokoma puita joissa latva jonkin verran kuivahtanut.

    Reunalla on jokusia hieman kallellaan olevia puita. Sekä sellaisia joissa latva ”kenollaan” kallellaan hieman. Yhteen tälläiseen on tähtikirjaajat iskeneet. Nämä kaikki pysyi muuten elossa mutta miten käynee jatkossa?

     

    Nyt mietityttää missä menee raja että pitää alkaa miettiä koko lohkon hakkuuttamista. Tässä noin 8km päässä meni kirjanpainajan takia melkoinen pala metsää energiaksi takavuosina.

     

    Uutena metsänomistaja ei ollut älyä että tuo olisi ehkä viisain ollut jättää kokonaan harventamatta. Mut äkkinäisenä uskoin ammattilaista eli ostoasiamiestä. Nämähän ei muistaneet riskeistä mainita sanallakaan.

     

    Tuon lohkon takana on myös pienempi lohko hakkuukypsää metsää. Vielä vanhempaa, kuusivaltaista mutta pitäisin sekametsänä koska on haapaa, koivua ja mäntyä seassa. Luulisin että tuonne ei tuholaiset ehkä niin helppoon iske. Tämänkin päätehakkuu tulisi tehdä lähiaikoina. Mutta en haluaisi mennä 34%  pääomaveroja maksaa.. joten yhtäaikainen kauppa ei sovi..

    Kokemuksia tähtikirjaajan etenemisestä? Myydäkö vai odotella.. Kuvion vuotuinen kasvu on ump api mukaan 20 m3/v ja päätehakkuu 6-9v sisällä.

  • Kurki

    Kesä 2018 oli sitten erittäin lämmin ja kuiva kuten Suomessakin. Sattumaa että myrsky sattui juuri ennen kesää. Ilman myrskyä kirjanpainajat olisivat pysyneet kurissa eikä mitään suuria olisi tapahtunut.

    KeMeRat

    Ja jos mummossa ois pyörät se olis polkupyörä.

    Apli
    A.Jalkanen

    Lämpösummaseurantaa ja kirjanpainajaseurantaa kartoilla. Lämpösummakäppyrää ei ole täälläkään, mutta kasvukausi on todistettavasti alkanut eteläisessä osassa maata.

    Parveiluseurannan tuloksia ei näy, mutta kts. esim. kartta ”Arvioitu aikuistuminen” vuosi 2023: näkyy millä päivämäärällä ennen parveilua kaadetut puut on hyvä saada pois metsästä tai vähintään suorittaa torjuntatoimet varastokasoilla.

    Metsätuhoriskit > kuusen lahoriski -kartta on mielenkiintoinen. Miksi ennustealueen pohjoisosassa ja Pohjanmaalla on paljon lahoa mutta Järvi-Suomessa vähemmän?

    https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=metsatuhot&lang=fi

    Puuki

    <p>Pohjanmaalla on paljon turvemaita. Siitä johtuu lahon suuri määrä. </p>

    A.Jalkanen

    Apu-lehtikin osallistuu metsänhoitokeskusteluun. Onko metsähygienia viety meillä liian pitkälle kun aiempina vuosina opetettiin omistajat keräämään tunnollisesti kaikki kaatuneet puut pois ja harventamaan tiheiköt?

    Metsätuholaki on edelleen hyvin tarpeellinen laki, mutta meillä voi olla takaraivossa myös liiallista siistimistä, esimerkiksi huonosti puuta tuottavat maastonkohdat voitaisiin jättää lahopuun ja muun monimuotoisuuden tuotantoon. Rakenteellisesti ja lajistollisesti monimuotoinen metsä voi olla kestävämpi metsä.

    Myös muita metsäaiheisia juttuja löytyy linkeistä.

    https://www.apu.fi/artikkelit/metsanhoito-nain-ahneus-tuhoaa-metsia-tutkimus?utm_source=apu-uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=vko-20B-24

    Perko

    Koivujen hävitys Suomen metsistä vaikuttaa tikkojen määrään, sillä tikat tarvitsevat koivuja ravinnon hakuun ja pesäpuina. Mikäli koivuja hakataan suurissa määrin,  tämä vaikuttaa myös tikkojen populaatioihin. Tikkojen väheneminen puolestaan vaikuttaa kirjanpainajien määrään, sillä tikat ovat yksi kirjanpainajien luonnollisista vihollisista.

    Kirjanpainajat  aiheuttavat tuhoja kuusikoissa, erityisesti silloin kun niiden luonnolliset viholliset, kuten tikat, ovat vähentyneet. Mikäli kirjanpainajat saavat vapaasti mellastaa kuusikoissa ilman riittävää luonnollista säätelemistä, ne  aiheuttaa laajoja tuhoja metsille. Siksi on tärkeää säilyttää metsien monimuotoisuutta ja huomioida luonnon tasapaino metsien hoidossa ja hakkuissa.

    Puuki

    Varsinkin jk:n suosiminen aiheuttaisi koivikoiden vähentymistä ja lisäisi kuusettumista. Onneksi se on ja jää marginaaliseksi mh-menetelmäksi muualla paitsi joillakin turvemailla.

    Ammatti Raivooja

    Jaksollinen tai jatkuva ovat yhtä huonoja. Koivuja ei pitäisi harventaa tai poimia niin kuoleminen ja lahoaminen olisi nopeampaa ja ylipäätään pitäisi olla pystyssä olevaa lahopuuta. Kummatkaan tavat ei juuri koivulahopuuta tuota kun hakataan enne kuolemaa. Näkisin kuitenki, että jaksollisessa jos haluttaisiin, niin kuusentaimikossa voisi kasvattaa koivuja etukasvuisina ensiharvennukseen tekopökkelöiksi. Koivu kasvaisi siihen mennessä jo tarpeeksi isoksi.

    Puuki

    Hakattiin kevättalvella koivikot aukoiksi. Reunoille jäi joka kohtaan min. 10 m kaista laho-ja tuoretta koivikkoa lammen ympärille suojuspuiksi. Jk:ssa ei vastaava onnistuisi, kun koivuja ei ole.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)