HS kirjoittaa uutisessaan tekoälysovelluksesta, joka huomaa kuivuvat ja kuolevat kuuset. Niiden määrä on noussut hälyttävän nopeasti etenkin aukkojen reuna-alueilla. Tutkija varoittaa: älkää nyt enää ainakaan istuttako puhtaita kuusikoita! Sekametsien kasvattamisessa on omat haasteensa mutta niitä kohti kannattaisi pyrkiä. Ja pitää hirvieläinkannat sellaisina että tämä on mahdollista.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010363797.html

Tässä kommentti Hesariin:

Kysymys kuuluu, miksi Taavetin eteläpuolella maanomistaja ei ole reagoinut kirjanpainajatuhoihin vaan on antanut metsänsä pilaantua. Hoidan erään yhteismetsän asioita. Kesällä 2022 havaittiin eräässä kuusikossa muutama kirjanpainajan tuhoama kuusi. Tuhon alkusyy oli ilmeisestikin myrskyn metsän sisällä kaatama muutama tyvilahokuusi. Emme jääneet odottamaan. Kesäkuussa 2023 oltiin tehty paikalle 2,5 ha:n aukko.

Metsänkäsittelyllä on suuri vaikutus kuusikoiden tuhoihin. Mediassakin on käsitelty Jyväskylän virkistysalueilla jatkuvan kasvatuksen hakkuiden seurauksena tapahtuneita kuusikkotuhoja. Vuonna 2018 Metsälehti julkisti Joutsassa jatkuvan kasvatuksen seurauksena tapahtuneesta tuhosta videon. Vaikka tällaiset riskit tiedetään, niin jatkuvaa kasvatusta markkinoitiin juuri tässä lehdessä Erkki Lähteen suulla.
Omakohtainenkin kokemus on n vuodelta 2000. Teetimme kuusikkoon voimakkaan yläharvennuksen, minkä seurauksena jätetyt kuuset alkoivat kuivua. Kiireesti moto töihin ja aukoksi. Tämän jälkeen päätimme, että yli 50-vuotiaita kuusikoita ei harvenneta vaan aikanaan aukoiksi.

Kuusikoita ei saa käsitettä riskialtteilla hakkuutavoilla. Niitä pitää tarkkailla ja siinä tuo keinoälysysteemi pitää saada yleiseen käyttöön. Tuhoihin on reagoitava välittömästi riittävän voimakkailla hakkuilla.

Hakkuut pitää pyrkiä suunnittelemaan sitten, ettei metsään jää pitkäaikaisia auringon paahteelle altistuvia reuna-alueita. Muutama kuollut kuusi ei haittaa, koska sertifikaattikin vaatii niitä

Sekapuuston kasvatusta tulee suosia, mikä parantaa myös kasvua. Valitettavasti tämä ei aina onnistu. Yhteismetsämme mailla on alueita, joilta hirvet ovat syöneet männyn- ja koivuntaimet. Vain kuuset ovat jäljellä.

Kertauksena. Tuhot eivät johdu vain ilmastosta vaan paljolti vääristä metsää koskevista toimintatavoista.

Vähän tilastotietoa ja muuta:

Katsopa Toni kuvaa ”Taavetin eteläpuolella” . Missä näet avohakkuun vaikutuksen? Edellä kertomani omakohtainen esimerkki oli n 90-vuotiaasta metsästä, joka lienee syntynyt entisen kaskialueelle syntyneen koivikon alle.

Kirjanpainajien lisääntymiseen vaikuttaa lähinnä kolme syytä:
– Väärät metsänkäsittelytavat, siis jatkuva kasvatus.
-Kuusikoiden ikääntyminen
-Runsas puusto, joka helpottaa massaesiintymisten syntymistä
-Lämmennyt ilmasto

Todettakoon, että VMI1 1921-24 kertoo, että Suomessa oli kuusta silloin 399 miljoonaa m3 eli n 29 % kokonaispuumäärästä 1385 miljoonaa m3. VMI 12/13 2018-22 kertoo, että kuusta oli tällöin 763 miljoonaa m3 eli n 30 % kokonaispuumäärästä 2550 miljoonaa m3. Kuusten osuus on siis säilynyt lähes ennallaan viimeisen 100 vuoden aikana. Kokonaispuusto on lisääntynyt 84 %. Eipä voi puhua mistään metsäkadosta.

Keski-Euroopan metsätuhot ovat tulleet juuri kuusikoiden jatkuvan kasvatuksen metsiin ja siitä on seurannut, että kaikki metsät sitten tuhoutuu, kun metsät ovat vanhoja samanikäisiä. Siellä joudutaan siirtymään kuusella pohjoismaiseen uudistamiseen avohakkuilla kuusikoissa, sillä nuoret kuusikot alle 20 vuotta kestivät hyvin kaarnakuoriaisten hyökkäykset. Saksassa metsien kasvu on parempaa kuin Suomessa, joten jo 40 vuotias kuusikko on saavuttanut saman kuutiomäärän kuin Suomessa 60 vuotias. Kun kuusikko on aukkoilla perustettu eri-ikäistä mosaiikkia, niin kaarnakuoriaisten tuhot on helppo pitää kurissa avohakkuilla 20 vuoden jälkeen tarpeen niin vaatiessa eli kasvattaa kuusikoita niin pitkään kun pystyy. Näin tuhot jäävät enintään pienialaisiksi.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsalehti-saksassa-kuusikot-tekevat-kuolemaa/#5dfaa1a5

Tuossa linkissä sanotaan, että hakkaajat eivät pysy tuhojen edellä ja saisi korjattua kirjanpainajapuut ennen niiden kuivumista eli kyllä kuuset olisivat kestäneet kuivuuden ja jos ne ei kelpaisi kirjanpainajille mitään metsäkuolemia ei olisi. Kyllä ne heikentyneet puut viime kädessä kirjanpainaja tuhoaa.

Pyökkiä kasvatetaan ilman aukkoja ja kuusienkin pienaukkojen kautta 0,5 ha uudistaminen on erääänlaista jatkuvaa kasvatusta. Kuuset kasvatetaan tiheämmässä kuin Suomessa, joten puiden latvukset ovat pienentyneet harventamattomissa istutustiheydellä 2500 kpl/ha ja ikä 30 vuotta, joita noissa tuhokuvissa näkee, eivätkä pysty erittämään pihkaa riittävästi torjuntaan pitkään runkoon, vaikka vedestäkään ei olisi ollut puutetta.