Metsätie kulkee kivikkoisessa maisemassa.Ympyräkääntöpaikan keskelle jäisi iso kivi.Sensijaan T-kääntöpaikan saisi maastoon helposti,Onko T-kääntö jotenkin kielletty,erityisesti hankala? Sitä ei missään tienteko-oppaissa edes mainita.
Kummaa on myös se että näille mökkiteille ei oikein maksuhalukuutta löydy kuin satunnaiselle kesäkäytölle. Talvikauden jatkuvaa aurausta ja kulkuvalmiutta kuitenkin vaaditaan???
Miten on toffeli oletko teettänyt yhtään metsätietä tai kääntöpaikkaa kemeralla tai ilman? Omalle maalle kun tekee metsätien omalla rahalla niin sen tien voi rauhassa puomittaa. Kemeran mukanahan tulee se 10v. vapaa kulkuoikeus…
Lisäys: Ihan hyvä että täällä siivotaan. Tuo turha länkytys alkaa jo tymppiä…
Jätkän mainitsema jätti kääntöympyrä olisi kyllä hyvä, mutta eipä ole juuri kellään tuommoisia yhtenäisiä länttejä, että halkaisija olisi Max 800m. Silloin kuitenkin keskimääräinen ajomatka on reilusti pienempi kuin 200m, koska alueen keskellähän huomattavasti vähemmän pinta-alaa kuin ulkokehällä. Ja lisäksi jos palstalle mahtuu 800m halkaisijaltaan oleva kääntöympyrä niin onhan se hyvä olla ympyrän ulkopuolellakin vähintään 200m maata. Silloin puhutaankin jo sellaisista palstoista, että Jätkän seudullakin niitä lienee hyvin vähän.
Ajatuksena tosi hyvä, mutta mittakaava ei sovellu kuin yksittäisille maanomistajille.
Puhuttaneen jo lenkkitiestä eikä kääntöympyröistä.
Mökkiläisiin vielä, niin kun maksajiksi ei suostuta mitenkään, omapäisyyttäkin on. Eräs alkoi rakentaa uutta saunamökkiä, ja soraa piti tietysti saada. No eikös pahimmalla kelirikolla, jotta tie painui raiteille.
Seikkailin työelämässä paljon metsäautotieverkostoilla, joista vanhimmat olivat jo niinkin kaukaa, että toista harvennusta tehtiin. Nykyään nekin ovat päätehakattuja ja taimikoita. Kyllä siellä oli selkeät runkotiet ja hakkuutyömaiden teiden väli MAX oli kahdeksansataa metriä.
Maaomistajat olivat Serlakius tai Metsähallitus. Työsuojelutarkastuksia tehdessäni ihailin MH:n systeemiä, kun uusi leimikko oli tehty yhtenäiseksi lohkoksi, joka suurin piirtein kokonaan hakattiin aukoksi.
Parkanon hoitoalueella oli silloinn metsäpinta-alaa muistaakseni reiusti yli 200 000 ha. Kyllä sieltä sai hakata aika rohkeasti.
Joka vuosi puhkaistiin uutta tietä leimikon takarajaan asti ja siihen kääntöpaikka. Kuviot olivat aina yhden korjuutyönjohtajan kiintiön kokoisia, eli muutaman kymmenentuhatta m3.
Panin merkille, kuinka nuori taimikko tienvarsilla madaltui portaittain jopa 5-metrisestä puolimetriseksi.
Serla aloitti meilläpäin autoteiden teon, – MH 10 – 20 vuotta myöhemmin. Niillä saa metsästäjät / marjastajat liikkua vapaasti, mutta vahinkoa ei saisi tehdä.
Kunnollisen kääntöpaikan teko ei ole ainakaan rahasta kiinni. Jos sen tekee jo olemassa olevaan tiehen jälkikäteen, hintaa tulee muutama satanen, tai korkeintaan tonni, josta verottaja vielä sponsoroi lähes puolet, koska se menee läpi kertavähennyksenä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.