Metsätie kulkee kivikkoisessa maisemassa.Ympyräkääntöpaikan keskelle jäisi iso kivi.Sensijaan T-kääntöpaikan saisi maastoon helposti,Onko T-kääntö jotenkin kielletty,erityisesti hankala? Sitä ei missään tienteko-oppaissa edes mainita.
Muistutan vielä yhdestä seikasta. Ensimmäinen tien käyttäjä hakkuutyömaalla on kone selässään kulkeva lavetti. Vaatii käännöksissä tukkirekkaa isommat tilat. Tämä on otettava huomioon jo liittymän laajuutta suunniteltaessa. Jos liittymä pettää lavetin alla , on puiden ajaminenkin onnessaan . Sama pätee kääntöpaikkaan.
…ja Jätkälle tiedoksi ,että hän väistää ,ei siirtoauto , jos tulet kone kyydissä kulkevaa lavettia vastaan. Itsekin joskus peruutellut lähes kilometrin pölliauton edellä levikkeiden puuttuessa. Oli mukava homma pimeällä ja mutkaisella uralla peilit huurteessa. Useamman kuorman rakentelun olen myöskin kiltisti odottanut ,kun ohi ei pääse.
Oishan se ollut soma ,kun Jätkän mainitsema puuauto olisi lipsahtanut peruuteltaessa tieltä. Kiire olisi loppunut siihen.
Miten nuo tukkirekat koordinoi kulkunsa, esim kun ainoa kohtauspaikka on kilometrin pitkän, mutkaisen ja mäkisen pistotien päässä? Jotenkin kuvittelisi, etteivät keskellä pistotietä haluaisi kohdata.
Juuri niin, että parkkipaikat tehdään/jätetään tietysti muualle kuin kääntöympyrään haitoksi isompien autojen kääntämisille. Tasaisilla kangasmailla ne sivuparkkipaikat on olemassa tai ”syntyy” yleensä jo luonnostaan , jos metsä on harvaa tien varressa.
Kmo! Ainakin itäisessä Suomessa metsäautotien risteykseen on tapana jättää puukuormaa hakiessa varoituskolmio, jossa lukee kuljetusliikkeen nimi ja kuskin puhelinnumero. Toimii samalla hyvin myös varoituksena tavalliselle autoilijalle.
Tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta, että kaikki tilustiet, metsätiet ja kääntöpaikat tehtäisiin 25m / 76 tn rekkaliikenteen mahdollistaviksi. Maksajia ei löydy. Monilla metsäteillä ei ole lainkaan raskasta liikennettä joka vuosi.
Olisiko järkevämpää, jos metsäyhtiöt perustaisivat terminaaliverkoston pikiteiden varteen, joihin kerättäisiin puutavara kevyemmällä kalustolla ja varsinainen satojen kilometrien kaukokuljetus tehtäisiin raskaalla kalustolla.
Terminaaliverkkoa on jo olemassa kelirikkoaikaa vareten. En nää kyllä mitään järkeä kuljetella ja leipoa puita edestakaisin muuhun aikaan ,kun ne on mahdollista viedä suoraan tuotantolaitoksille.
Tiet tehdään käyttöä varten ,eikä vain olemaan. Fiksuinta on tehdä ne suosiolla sellaisiksi ,että ne palvelevat nykyaiksista puuhuoltoa. Kääntöpaikka ei saa olla pullonkaulana ,joksi se valitettavasti muuttuu huonon toteutuksen seurauksena. Jos jo siirtoauto on vaikeuksissa , eivät vaikeudet ainakaan vähene ,kun puunajo alkaa.
Suoriutuva. Jätkä oli menossa avopuolisonsa kanssa terveyskeskukseen, jonne oli aika varattu. Tuo puutavara-auto pitäytyi tielle vain hieman ennen meidän lähtöämme. Perävaunun takapuskuri oli juuri meidän liittymästä kaksi metriä menosuuntaamme.(Ainoa poistumismahdollisuus) Eli meidän liittymän kanssa neljän tien risteys, jossa on kääntynyt lavettiautoja, täysperävaunuautoja ja pelkkiä kuorma – ja linja-autoja.
Kyllä rekan kuljettajan pitää hallita ajoneuvonsa paremmin kuin tuo ukkeli, joka oli tekeytynyt ”Rekkamieheksi”.
Mainitsenpa vielä, että ukko oli kääntänyt yhdistelmänsä kaksisataa metriä ennen varastopaikkaa olevalla pellolla ja siitä kihnuttanut peruuttaen pinon ääreen. Oli hivenen lunta satanut ja tiellä oli mielenkiintoiset eturenkaiden jäljet.
Se kaveri, joka vei ne loput kuormat, käänsi yhdistelmänsä ihmettelemättä yhtään risteyksen ahtautta, eikä se muutenkaan tukkinut tietä kovinkaan montaa kymmentä minuuttia.
Terminaaliverkko: Täällä meidän ”talousalueella” on puutavaraterminaaleja useitakin ja ne on käytössä ympäri vuoden. Käyttö on lisääntynyt Äänekosken puutarpeen kasvamisen myötä, etupäässä ne ovat MG:n ja UPM:n terminaaleja, joilta super-raskaat rekat ajavat tavaraa tehtaille. Samoille tuotantolaitoksille viedään myös rautateitse ja niilä asemilla, joissa lastataan, on myös mittavat terminaalit ympäri vuoden. Kesäaikaan puskurivarastoidaan lähinnä Mäntyä ja Koivua, talvella myös kuusta.
Lisäksi viedään Pietarsaaren suuntaan, Vilppulaan ja Pohjanmaan talotehtaille, mutta enimmäkseen tukkia.
Yksityisillä teillä riittää puunkuljetuksessa murheita, mutta on niitä pienemmillä valtionteilläkin. On tullut käytännöksi, että tienlaitaojia perattaessa vanhat levennys/kohtauspaikat kaivetaankin ylös, ja samalla kavennetaan itse tietäkin. Tulee tienpitäjälle halvenmaksi aurauttaa ja lanauttaa kapeanpaa tietä, eikä tarvitse enää erikseen koukkia levenneyspaikkojakaan. Peruutuskeikat lisääntyvät!
Alkuperäiseen kysymykseen. Ehdottomasti lenkki, helpottaa lopulta käyttöä myös maanomistajalla. Vanhemmilla äijillä ei enää pää käänny eikä hahmotuskyky toimi, joten on helpompi pyöräyttää corolla lenkissä ympäri. Ja noita vanhempia setämiehiä valtaosa metsänomistajista on.
En ymmärrä lainkaan sitä, että tien päähän pitäisi ruveta rakentelemaan jotakin Y- tai T- risteystä. Ainoa oikea vaihtoehto tien päässä on lenkki. Ja sen pitää olla niin iso, että suurinkin auto sopii kulkemaan siitä vaivatta. Tuon ympyrän sisällä voi puuta kasvattaa samalla tavalla, kuin sen ulkopuolellakin. Ihmetyttää vähän, että monesti on ollut vara tehdä vaikka kuinka hyvä tie, mutta kääntöpaikan teossa on alettu säästämään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.