Keskustelut Luonto Syyt maaseudun autioitumiseen

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 556)
  • Syyt maaseudun autioitumiseen

    Maatalouden koneellistuminen,tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät.

    Myöskin metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.

    1950-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa työnperässä kaupunkeihin.

    Syitä on varmaan muitakin,mutta Susi ei kuulu niihin syihin.

     

  • kitsas

    Kun meillä täällä Suomessa ei vielä ole kylliksi sääntelyä, niin voisimmehan saada aikaiseksi vaatimuksen, että ravintoloiden ruokalistoilla on lihan alkuperämaa esitettynä.Vai miten tämä nyt olikaan, olikohan niillä ravintoloilla jo joku vaatimus näistä asioista.

    Tämän viikon uutisoinnin jälkeen varmaan puolet asiakkaista olisi jättänyt brasilialaisen pihvin tilaamatta. Tiedä sitten, että olisiko vaihtoehdot jääneet vähiin, ehkä norjalaista lohta olisi voinut olla tarjolla.

    Mutta juuri olen aamukahvia kärkkymässä – pitääkö potea huonoa omaatuntoa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kahvia saa myös sertifioituna ja sitä kasvaa muuallakin kuin Brasiliassa – onneksi.

    kitsas

    Juhlamokan kyljessä luki, että 100%:sti vastuullisesti valmistettu. Johan helpotti.

    Kirjoitettuun sanaanhan voi aina luottaa – jotenkin tuntuu, että tämän ketjun kaikki tekstit ei kuulu siihen sarjaan. Välillä tuntuu, että takana olisi joku missio..

    puunhalaaja

    Onko kellään vinkkejä mitkä kahvit ei tulisi Brasiliasta? Ainakin tuo Löfbergin Cressendo näyttää tulevan osin Brasiliasta.

    Remie

    Olen pitkään jättänyt ulkona syönnin pois sen vuoksi kun ravintolasta ei saa ruokaa. Keitettyjä perunoita muna-maito kastike riittäisi loistavasti, leipää kinusin  joka ainoa kerta , matoa ja piimää ei ole minun toedossani milloin olisi tarjoiltu. Sellaisia ruokia kuin lihakeitto josaa on 10L kohti 300g lihaa. hernekeitto+räiskäleet ,perunapuuro (Pastantti)  , Silakkalaatikko. Kalakeitto , Kaikki helppoja valmistaa ja ravitsevat nyky kansaa riittävästi. Lihan mässäily on on aivan selvästi hulluuden oirireilua. Liha on särvintä , aterialla korkeintaan 30-50g riitti tukkimetsään justeerin ja kirveen käyttöön, kuukaudesta toiseen. Nykyihmiset kun siihen energiankäyttöön nähden mitä ennen oli eivät tarvitse tuollaisisa määriä elintarvikkeita mihinkään. Ruokailusta on tehty joku kummallinen esiintyminen joka pitää saada pysäytettyä. Painoindeksiin sidottu massavero on hyvä keino säästää elintarvikkeita niitä tarvitseville, myös ilmasto tulee hoidettua, ihminen tuhoaa ahtaamalla itseensä tolkuttoman määrän ruokaa ja ulostaa taas järjettömiä määriä tuomaskuonaa , lisäksi käy tekemässä sitä tämän tästä jolloin puhdasta vettä kuluu monin verroin enemmän kuin säästeliäällä ruokailulla. Ihmisistä on tullut tapa syöppöjä. Nälkä ei voi olla loputon. Ihminen on ylisyöneenä erittäin tehoton työntekijä eikä se välttämättä ole laiskuutta vaan se on luontainen ominaisuus. Ihminen pienellä nälällä virkeimmillään ja tehokkaimmillaan. Tämä johtuu alkukantaisesta geeniniperimästä, ammoisina aikoina tämä perimä laittoi vipinää kinttuihin kun piti löytää syömistä.

    Puuki

    Minkälainen se on soijan hiilijalanjälki ?  Onko ekologisempaa, jos jättää kotimaisen lihapihvin syömättä ja alkaa mättää soijapapuja ?  Joku pitkänlinjan luomuviljelyn tutkija osaa hyvin kertoa kuinka pellon hiilitaseen saa muuttettua päästölähteestä hiilinieluksi.  Sitten siitä pellosta otetaan ravinto karjalle.  Sitä voi verrata soijan kasvatukseen; sademetsä hakataan/poltetaan pelloksi ja aletaan kasvattaa soijaa vientituotteeksi pohjolan egotietoisille vegaaneille ja muille hiilijalanjäljestään huolestuneille. Kummasta tulee enemmän päästöjä ? Pihvilihaeläin saattaa vähän piereskellä metaanikaasuja mutta niin tekee soijan syöjäkin.

    Miten muuten sademetsä ei tuota happea enempää kuin kuluttaakaan , jos sitä ei hakata aukeaksi tai polteta ?  Puun kasvaessa sitoutuu hiilidioksidia ja vapautuu happea.  Kun puuta käytetään kestävästi esim. rakennuspuuksi, korvautuu sademetsästäkin korjattu puu uudella kasvulla, joka sitoo taas uutta CO2:a ja samalla vapautuu happea.

    Musta miäs

    Käsittääkseni sademetsien valtava eri eliöiden ja eläinten määrä käyttää suuren osan metsien ja kasvien tuottamasta hapesta.

    Tolopainen Tolopainen

    Eikö sademetsät ole pääasiassa luonnontilassa, jolloin siellä puusto lahoaa ja kasvaa nopeasti, ei se ole mikään hapentuotantolaitos, siellä ilman happipitoisuus on aivan sama kuin muuallakin. Jos sademetsät tuottaisivat happea ne olisivat hiilikentän päällä.

    Puuki

    Sademetsässä voi kasvaa satoja eri puulajeja hehtaarilla.  Osaa niistä voidaan käyttää esim. rakennus-ja huonekalupuuksi ja on käytettykin . Esim. tiikki taitaa olla nykyään ainakin jonkinlaisessa myyntikiellossa (?) mutta sitä korvaavia lajeja kasvaa ja käytetään myös.

    Hiili ei varastoidu kuin hapettomassa tilassa maaperään. Mutta sademetsänkin ”kaasujenvaihto” riippuu sen metsän käyttötavasta.  Jos sademetsät poltetaan, niin kyllä siinä palaa happeakin melkonen määrä (muun ohessa ) eikä sen jälkeen puut juuri kasva.

    Jos länsimaissa ei käytettäisi niin paljon palmuöljyä kuin nykyään käytetään (on muuten epäterveellinen ruokaöljy, sopisi paremmin voiteluöljyksi), säästyisi paljon sademetsiäkin mm. Indonesiassa.

    Puuki

    Onko kellään vinkkejä mitkä kahvit ei tulisi Brasiliasta? Ainakin tuo Löfbergin Cressendo näyttää tulevan osin Brasiliasta.

    Jacobs Krönung :n kahvi tulee Kolumbiasta ja Keniasta.

Esillä 10 vastausta, 421 - 430 (kaikkiaan 556)