Keskustelut Luonto Syyt maaseudun autioitumiseen

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 556)
  • Syyt maaseudun autioitumiseen

    Maatalouden koneellistuminen,tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät.

    Myöskin metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.

    1950-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa työnperässä kaupunkeihin.

    Syitä on varmaan muitakin,mutta Susi ei kuulu niihin syihin.

     

  • Puuki

    Kaupungeissako ei sitten rosvoja muka ole , kun maalla ei sen takia uskalla kukaan asua ?

    Asumista yritetään keskittää paljon pääkaupunkiseudulle varsinkin. Länsimetro, lähiradat ym. infran rakentaminen nielee miljardeja verovaroja. Sitten pitää saada väylien varteen lissää maksavia asukkaita.  EU:n aluetukivarojakin ollaan vailla etelään vaikka ne on juuri tarkoitettu harvaan asuttuen seutujen kehittämiseksi koko EU:n alueella. Maahan muuttajien avustaminen tulee ihan muista varoista vaikka silläkin on yritetty perustella aluetukien jaon muuttamista.

    Remie

    Noita viljelemättömiä peltotilkkuja on ilmestynyt sinne tänne ja yhä isompia alueita, näinköhän pyrökratia syö viljeltävät  pellot pensaikoiksi. Ojituksista ei ole kukaan enää pitkiin aikoihin huolehtinut. Piiriojat ovat ummessa ainakin näillä seuduilla. Valtavia lypsytiloja rakennetaan joita päivystää ympäri vuorokauden eläinlääkärit, monta lehmää poikii joka päivä. Vieraat hoitaa tiloja jotka ovat vain töissä, pakollinen tehdään ja muu saa olla. Aivan kuten hiekkatiestön kunnossapitokin. Määrärahat supistui taas, pitää tiet olla keväällä surkeassa kunnossa , onneksi on traktoreita omasta takaa. Nyky rekat survoo sateella yhdellä kertaa hiekkatien kamalaan kuntoon kun iso määrä pyöriä pumppaa kuopat vedestä tyhjäksi hiekkoineen päivineen. Sanoisin että perin nolo juttu.

    Tolopainen Tolopainen

    Sitä ihmettelen, kun tiloilla  on monta nelivetotraktoria ja vieressä kuoppanen hiekkatie, jotta ei saada lanattua. Itkua ja parku kyllä tulee, mutta mitään ei tehdä itse.

    metsänkasvattaja

    jos  tie  ei ole  yksityinen minkätakia  se pitäisi aurata  omilla  koneilla  veroja maksetaan  sen  takia  että  että  niillä  sais  edes  tien  auki  mutta   sekin vastine  on  huonontunut  viimevuosina  eihän  kaupungissakaan jonkun kujan asukkaat  lapion kanssa  tarvi heilua

    Remie

    Tien tasausta on moni yrittänyt mutta yhteen kertaan on jäänyt. Sakkoa tulee niin että ropisee. Itäisessä Suomessa isäntä tasoitti tietä , hyvä ettei linnaan pistäneet.

    Remie

    Viimetalvena kokeilivat lumen sulatusta ja tulokset olivat uutisen mukaan hyviä , luminsuli ja vesi laskettiin viemäriin.Tämä oli kai Aleksanterin kadulla. Täällä päin lumet sulaa ihan omia aikojaan. Taisivat sähköllä sulattaa jonka tekivät dieselagregaatilla. Muistaakseni kuvassa oli kalustoa kuin tasteuhauta työmaalla. Miehiäkin kymmenkunta. Ei rahasta mikään puute ole kaupungeissa. Pidän aika kaukaa haetulta keinolta aurata tie.

    Puuki

    Kuoppaista hiekkatietä ei saa lanattua kunnolliseksi vaikka olisi 10 nelivetotraktoria pihassa, jos ei ole kunnollista painavaa ”ammattilanaa” tai mieluummin tiekarhu. Ja harvemmin on yksityisillä. Jos kevyellä lanalla siirrellään hiekkaa koloihin, ne lentää seuraavan sateen jälkeen kuopista pois, jos tiellä on liikennettä vähääkään enemmän.

    kitsas

    Kyllä täytyy sanoa, että on negatiivistä tekstiä ketjussa.

    Mistähän johtuu, että nämä pidemmälle taaksepäin tilastoja tutkivat kertovat, että Suomalaisilla on nykyään rahaa ja muuta mammonaa enemmän kuin koskaan ennen?

    Olisiko siihen edes hitusen vaikukttanut agraarikultturin jääminen sivuun teollistumisen tullessa tilalle?

    Olen sitä koulukuntaa, joka haluaa rahoittaa omaa maataloustuotantoamme niin paljon, että olemme omavaraisia. Se, että täällä pitäisi maailman kalleimmilla tuotantokustannuksilla valmistaa voita ja juustoa Venäjän vientiin tappiolla, ei mene minun jakeluun.

    Remie

    Tiehöylä (karhu) on aonoa oikea työkalu silla saa siirrettyä hiekkaa sivu suunnassa penkkaalta keskitielle jkuopat täytettyä niin että se pysyy. Hiekka ten pitää olla sellainen että vedet virtaa lyhintä reittiä ojaan eikä pitkin teitä kuten nykyään kunnostajien käsitys. Vaikka tielle ajettaisiin 0,15 mursketta metri niin se ei pysy muodossaan . 30% pitää olla 15- 30  silloin alkaa pitämään tie muotonsa ja ohut lanauskeroos vain 0-15 . Paljon pieniä rakeita kiilaautuu kevyemmin kuormitettuun alueeseen kohti , se on luonnon laki. Tiesorassa pitää kaikki raekoot olla edustettuina oikeassa suhteessa.Kyllä sorakeisarit tietää , joo myydään sitä kaikkein kalleinta. ja kivituhkaa joka kuluttaa ajoneuvot romuksi ennen aikojaan tuo hieno terävä sirpale tunkeutuu joka paikkaan. Isommat sirpaleet puhkoo renkaita kun ovat kuin tikarin kärkiä. Jos jollakin on mikroskooppi niin voi katsoa murskeen hiushalkeamia , sirpaleet on aivan pienillä säröillä ja siitä yritetään valaa atomivoimaloita ja silla kannatin rakenteita. Murske on ylihinnoiteltua sekunda tavaraa.

    Remie

    Pihoille ja metsäautoteille ajetaan mursketta , viho viimeistä tavaraa. kuinka mikään puuntyöstökone ollenkaan kykenee käsittelemään murkeisia puita.  Pihamaalla saa autoa siivota kaiken aikaa kun murske nousee autoon kenänpohjissa.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 556)