Keskustelut Luonto Syyt maaseudun autioitumiseen

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 556)
  • Syyt maaseudun autioitumiseen

    Maatalouden koneellistuminen,tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät.

    Myöskin metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.

    1950-luvulla ihmiset alkoivat muuttaa työnperässä kaupunkeihin.

    Syitä on varmaan muitakin,mutta Susi ei kuulu niihin syihin.

     

  • Remie

    Kertokaa joku minä eläimen lihaa laitetaan makkaroihin, aivan kuin olisi pelkkää pässin pussia. Ei siinä ainakaan nauta eikä sika maistu. Epäilen proilerin leikkuutäheitä vahvasti pässin kulkusten lisäksi. 1950 luvulla sina kulkuset keitettiin ja vahat jäärät hymyssä suin pistivät poskeensa  ja kehuivat kuinka rivakasti alkaa kirves heilumaan mottimetsässä. Aloin jo olla siinä iässä että sahausliike kiinnosti kovasti mutta siitä olivat visusti vaiti. Sahaus kiinnosti silloin ja jäi päälle 1977 valmistin ensimmäisen kenttäsirkkelin va vaikeuksien kautta leipää alkoi tulemaan pöytään sillä. Saha on vielä toimintakunnossa ja millä työkaluilla saha tehtiin niin se on ihme. Paikallinen sorvari sorvasi  teräakselin , kulmahiomakone ,käsipora, esabin pyörivä generaattori oli hitsaukoneena, joka on vielä, ja toimii kuin unelma. Oli juhlaa tehdä omassa konepajassa 3 viimeistä sahaa. Silloin laulettiin että ” kovaa on kun korvesta kannikan koppaa.” joka piti kyllä paikkansa. Märkä paita jäätyi niin teräväksi että päätä ei voinut kääntää kun paita olisi leikannut kaulaan viiltoja. Illalla oli niin väsynyt että nukahti soppalusikka suussa pöydän viereen. Nukkuminen ei ollut sitä miksi kutsutaan se oli kooma josta yritti ammulla herätä ja joskus se onnistui. Piti oikein välillä ihmetellä kuinka pelkät luut painoivat niin vietävästi ettei jalka likkunut kuin kädellä nostaen, mutta metsäradio antoi piristystä.

    rööri roope

    Ennen pantiin mirri multaan nyt suvikultaan näin 60 luvun vaihteessa

    Kärysivät miten on nyt kaikkee ?

    Remie

    Raatalan luujauhotehtaalle tuli Turun teurastamoltaluuauto kesällä 1975 .

    Paimion mäessä autoon tuli jokin vika , auto oli pysähdyksissä 2 tuntia. Kuormasta valui tielle niin paljon matoja ja toukkia ettei kuormuri pääsyt enää liikkeelle vaan tie piti pestä. Luu jauhettiin laitettiin pyttyyn ja valutettiin liemet pois ja keiteltiin. Matti ,,,,, nouti lientä, kuori kermat päältä , laittoi puhtaaseen tynnyriin jotka lähti kosmetiikkavalmistalille. Punainen rasvahome joka nousi päällimmäiseksi oli parasta huulipunan raaka-ainetta. Yöveoiteiksi meni se kaikkein alin mönjä. Sahailin hänelle ja hän kertoi että metallifirma joka hänellä oli, oli seudun suurin , tuotti hyvin mutta rasvan kuoriminen on kultakaivos. Siihen aikaan kaikki oli terveellistä jos ei tappanut heti. Nyt on sama peli elintarvikkeiden ja metsätuotteiden Puut myrkytetään ja paistetaan uuneissa kun yritetään kuivata. Puu ei ole puuta jos siitä kaikki hartsit poistetaan, Puun luonnollinen säilöntäaine otetaan pois jolloin puu kerää kaikki bakteerit ja virukset itseensä kun on hengittävä materiaali. Eihän osto puu edes tuoksu puulle. Puuta käsiteläään kaikin tavoin niin kuin se olisi jokin jäte. Puun hinta pitäisi 10 kertaistaa jotta puun arvostus saataisiin sille kuuluvalle tasolle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Katsoin ohjelmaa ”Grand Designs New Zealand”. Siinä tehtiin talon ulkoverhous lämpökäsitellystä saarnesta. Hienolta näytti ainakin uutena. Tavara tuli Virosta.

    Puuki

    Jalavasta tehdään ulkomailla mm. sikakarsinoita. Ei sika järsi jalavaa kuten jostain muusta puusta tehtyä aitaa. Toimii varmaan myös muiden eläinten aitauksissa.

    Usein vehnä ei ehdi joutua eli tuleentua kylmän ja /tai liian sateisen kesän takia Suomessa. Täällähän ei saa käyttää glyfosaattia viljan jouduttamiseen toisin kuin useimmissa muissa maissa.  Kotimaisen luomukauran menekki  on nykyään niin kova, että ei ole tarpeeksi tarjontaa.  Kaurasta tehdään paljon erilaisia maitotuotteita korvaavia uusia tuotteita.Suomessa on ihanteelliset kasvatusolosuhteet monelle ruokakasville. Marjat ja yrtit saa paremman aromin, kun on kesällä valoisaa ympäri vrk:n .  Kasvimyrkkyjä käytetään vähemmän kuin esim. Keski-Euroopassa.     Sikoja ”ruokitaan” esim. Tanskassa varulta disperiinillä, jolla ehkäistään sairastumista.  Monissa maissa käytetään antibiootteja samalla tyylillä lihakarjan kasvatuksessa.  Sieltä ne johtuu nykyiset ongelmat antibioottiresistenssien bakteerikantojen syntymisestä.

    Suomessa huolehditaan tuotantoeläimistä paremmin kuin ihmisistä.  Terveyskeskukset ajetaan alas rahan puutteen takia eikä hoitoa saa kohta kuin yksityisiltä lääkäriasemilta.

     

     

    Remie

    En tunne saarnia sen paremmin kuin että se on lehti puu. Sitä että mikä on saarnin lahonsietokyky. Johonkiin oliivikasi heimoon on kuuluva, mutta onko sallittu pohjavesialueelle ja vesistön äärelle niin se on hakusessa. Jos öljyä valuu niin varmasti on kielletty. Ulkonäköön kiinnitetään aivan liikaa huomiota. Tekniset ratkaisut pitäisi olla etusijalla. Kuten eristys onko luonnon kuitua vai sanomalehteä vai sahanpurua. Sahanpuru on kyllä ylivoimainen siitä ei pääse mihinkään. mineraalivillat aivan surkeita kun tarvitsevat vesieristeen sisäpintaan eikä mineraalivillaa voi käyttää 125mm enempää juuri sen olemattoman kosteuden luovuttamisen suhteen. Pellava on käsittämättömän hieno eriste , siitä on omakohtaisia kokemuksia.  Talossa pitää olla umpibetoninen perusta, ja vesieriste maata vasten joka estää maakaasujen nousun asuntiloihin. Ulkomuodoltaan pyöreä olisi optimaalinen mutta neliö tulee hyvänä kakkosena. Kaikki kulmat pykälät ulokkeet ja sisäänvedot seinissä huonontaa rakennuksen länpötaloutta. Kolmen kerroksen korkuiset avonaiset tilat ovat tuomittavia. Huoneen korkeus on 250 eikä enempää missään olosuhteissa. Avonaiset portaat pitää olla ovella suljettavissa. Laminaatti kuuluu vai kerrostaloihin . Omakotitaloon ainoastaan koko puulattia. Tekniset tilat alakertaan ja petoniseinät ja katot. Ei mitään levy virityksiä. Vähintään yksi kunnon puulämmitteinen tulisija. Ei koneellista ilmavaihtoa. Mahdollisimman vähän tekniikkaa , elämässä on säätämistä ihan tarpeeksi muutenkin ja päänsärkyä aiheuttavia vempaimia. Veto on ihmisen surma. Talon ei tarvitse olla sauna kunhan on lämpimät lattiat. Harvemmin kallo paleltuu , jalat ovat kylmälle arat. Talo pitää pysyä asuttavassa kunnossa ja länpimänä vaikka ei olisi sähköstä tietoakaan. Näin olen tehnyt ja myhäilen tyytyväisyydestä.

    Remie

    Puuki! Perillä asioista. Klysostaatin kielto minulle uusi asia. Täällä on mielestäni jälkiä pellolla ennen puintia, olisiko vanhaa varastoa levittäneet pois nurkista. Kaurakin oli aivan valkoista 2 päivässä.

    Puuki

    Ainakin menneinä vuosina kielto on ollut voimassa.   Sehän on USA:ssa jo kielletty syöpää aiheuttavana. EU:ssa vasta eppäillään…  Kunhan vanhat varastot tyhjenee, nii luultavasti kielletään täälläkin.

    Peltojen väkisin viljelystä olen samaa mieltä kuin ”vanhempi tieteenharjoittaja” – Remiekin kommentissaan.

    Pelto ”väsyy” jos ei saa ”levätä” välillä.  Joskus muinoin pelloilla oli käytössä enemmän kierrätystä lajikkeissa ja välivuosia viherkesantoina (on kait käytössä taas uudestaan ainakin luomupelloilla).  Kuulemma kuusen havuja hakkasivat Isän nuoruudessa peltoihin tuholaisten estämiseksi ja maanparannusaineeksi.  Muraa ajoivat hevoskärryillä kylän yhteisiltä muranottopaikoilta savipelloille jne.  Ehkä ollaan palaamassa osin takasin saman tyyliseen käytäntöön vuoroviljelyn lisäämisen ja rankan muokkauksen vähentämisen muodossa nyt, kun hiilitaseen parantaminen vaatii myös peltojen uudenlaista käyttöä.

    Remie

    Olen kasvattanut perunaa, Sikliä joka on hyvin vaativa peruna. Aivan puhtaassa metsän pohjassa. Ei mitään lannoitetta, 2 satoa hyvin kolmatta turha yrittää. Sitten pitää ottaa pohja toisesta paikasta ja Taas pukkaa kauniita kananmunan sileitä puhtaita perunoita. Ja maku on loistava. Olin poikasena juuri havu ja maanparannus askareissa joka tuntui kamalan tyhmältä. Havut käy mutta vain peruna maahan, pihkahan on myrkkyä muille. Paiti kirsa kukille ja lesken lehdille. Peruna sietää sitä.

    kuusessa ollaan

    Juu, peruna syö nopeasti mullan pellosta. Siksi kiertoviljely pakollista, vaihtokuvioilla kun kasvattaa multavuutta lisääviä kasveja, palautuu kasvuvoima.

    Yhdellä peltosaralla kasvatettiin liian pitkään perunaa, nyt heinäkesantona ei viiden vuoden kuluttuakaan kasva kunnolla kuin sammalta. Pelto lähes kivennäismaata kokonaan.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 556)