Syyt maaseudun autioitumiseen

Mitenkähän tuo asumistiheys vs. ympäristöystävällisyys nyt meneekään.

Hki:ssä asuu 3000 ihmistä/km². Savukoskella 0,16 hlö/km².

Jos Savukosken kuntaan laitettaisiin tasaisesti 3000 hlöä/km² ja laitettaisiin tasaisesti ajelemaan henkilöautoilla kauppaan ym. asioille. Jäteauto heittäisi kevyttä lenkkiä ympäri Savukoskea. Mahdollisia lapsia ajelutettaisiin kouluun jne. Jokainen torppa lämmitäisi ”ekologisesti” puulla, jokaisella oma sauna tietenkin. Tiet ja sähkölinjat vedetään joka mökkiin.

Saman suuruinen 3000 ihmisen porukka Hki:n yhdellä neliökilometrillä kävelisi/fillaroisi niihin muutamaan kauppaan tai ajelee joukkoliikenteellä. Lapset kävelee kouluun. Jäteauto heittää erittäin keskitetyn lenkin pari kertaa viikossa. Jätteen eri jakeet kierrätetään tehokkaasti ja käsitellään asianmukaisesti, eikä heitetä pellon reunaan.  Lämmitys tulee keskitetysti kaukolämmöllä jonka tuotantolaitoksen piipun päässä on uusimmat filtterit.

Listan esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin. Maalaisliittolaisen ihanne-elämisen tyylin ihannointi ympäristömielessä (Ravinnetta vesistöön vaan niin perkeleesti!) taitaa olla ihan yhtä absurdia kuin ”koko Suomi asuttuna” -hokeminen tai ylipäätään maalaisliiton väittäminen ympäristöstä välittäväksi joukkioksi. Sallikaa minun nauraa.

♥ Kerttu

Miksi Hg:ssä on jäteputken pää 8 km päässä merellä ja talvella noesta ym. mustuneet lumet ajetaan meren rantaan ? Miksi Länsimetro tehtiin ja tuli niin kalliksi veronmaksajille vaikka se ei ole edes käyttäjien mieleinen kulkuväline ? Miksi suurin osa lämpöenergiasta tehdään  saastuttavissa  hiilivoimalaitoksissa edelleen vaikka vihreitä on paljon kaupungin päättäjissäkin ?   Miksi kaupunkeihin  ”avohakkuu aukioita” tehdään ja ne peitetään asfaltilla eikä korvata metsäkatoa ollenkaan ?  Taisi olla esim. uusi kirjastotalon aukea Helsingissä jossain kuvissa ; ei edes yhtään kukkapuskaa alueella saati jättöpuuryhmiä, joita pitäisi sen kokoisella aukealla olla jo useampia.  Jyväskylässä sama juttu , monen ha:n alue peitetty asfaltilla, metsä hakattu eikä yhtään jättöpuuryhmää pystyssä.   Listan esimerkkejä vois jatkaa loputtomiin….

Länsimetro saattoi olla kallis virhe. Bussiliikenteen avulla olisi saatu tasapainoisempi kaupunkirakenne; nyt tulee asemien viereen kerrostalokeskittymiä, koska jotenkin metrorahat pitää tienata takaisin, siis tontteja myymällä.

”Kaikkein pienimmillä tai sisämaavesistön äärellä sijaitsevilla puhdistamoilla ei ole typenpoistovelvoitetta lainkaan.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.449434

<b>Toisinaan jätevesilaitokset </b>joutuvat ohijuoksuttamaan jätevesiä vesistöön sellaisenaan, jos niiden kapasiteetti täyttyy rankkasateiden tai lumen sulamisvesien takia. Ongelmia esiintyy kaupungeissa, joissa jäte- ja hulevedet menevät samoihin sekaviemäreihin.

Ylivuotoja on sattunut muun muassa Vantaanjoen varrella Hyvinkäällä ja Riihimäellä sekä Helsingin kantakaupungissa, joissa pienet pumppaamot eivät pysy rankkasateiden tahdissa.

Kompostivessat olisi parhaita typensitojia vesivessojen korvaajina. Ei yhteisviemäröinti toimi kunnolla ympäri vuoden missään.

Pelloillahan on suojakaistat vesistöjen ja ojien varsilla ja lannan peittämissääntönsä eikä ravinteita levitetä turhaan, se on kustannuskysymyskin.  Tulva-ajat lisää valumia tietysti jossain tasaisilla alueilla .

Muihin maakuntiin ei tarvitsisi jakaa valtionosuuksia juuri ollenkaan, jos se osa verotuloista (yhteisöverot, alv , pääomatulot, ansiotuloverotulot), joka on alunperin lähtöisin muista maakunnista kuin pääkaupunkiseudulta jaettaisiin suoraan eikä kierrätettynä.  Siihen voi laskea kuuluvan mm. alihinnoitellun puun tuottama lisäarvo kansantaloudelle sekä siitä johtuva osuus metsäteollisuusyritysten pääkonttorien verotuloista.   Valtionhallinnon ym. -laitosten sijaintipaikan mukaan tulevat verotulot kuuluu osin koko maalle myös.   Se osa tasauksesta joka pitäisi sitten vielä säilyttää olisi kaupunkiin siirtyneiden kasvatus-ja koulutuskorvausta lapsuus- ja nuoruusajan paikkakunnalle.