Keskustelut Metsänhoito syrjitty leppä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)
  • syrjitty leppä

    Merkitty: 

    MT 5.2.18-tutkimusmatka osiossa johtavatutkija Aino Smolander pohtii lepän olemusta melkoisena typpikerääjänä.

    Tosiaankin sitä raivataan metsistä jopa joskus kerrottiin,että tauteja levittää.

    Jutun mukaan typen tuottoa olisi melkoisesti.

    Mielestäni olisi hyvä tutkia tuota luonnon omaa systeemiä.Tietysti säkkituotteista kerää voittoja joku lannoitefirma.Ja me maksamme kulut

  • Gla

    Missä hiljattain olikaan maininta, että leppä olisi uusimpien tietojen valossa lähes haavan veroinen säästöpuuna.

    AC: ”Lepän pelkkä karikesato on 60-100 kiloa typpeä hehtaarilla vuodessa.”

    Millä lähtöarvoilla tuohon päästään eli mikä on satunnaisten sekapuuston vaikutus tässä suhteessa?

    Metsuri motokuski

    Pelkällä typellähän tuo metsä ei kasva. Lepällä on myös sellainen ominaisuus , jonka jokainen metsänkasvatta tietääkin, että liika typen määrä maastossa aiheuttaa ravinnetasapainon vääristymisen. Sen vuoksi leppä ja kuusentaimikko ei minusta ole hyvä yhdistelmä. Joutomaan puuna se menettelee ja on hyvä lisä metsän monimuotoisuuteen. Leppähän on monen linnun ravintokasvi.

    Puuki

    Kangasmailla on yleensä pula juuri typestä (myös boorista entisillä kaskimailla). Hakattu kuusikko kärsii helposti typen puutteesta muutaman vuoden/vuosikymmenen päästä hakkuusta varsinkin jos hakkuutähteet on kerätty ; kantojen nostoalueista puhumattakaan.  Myös maaperän parantajana leppä toimii hyvin tiiviillä savikkomailla . Kotimaisista puista harmaaleppä kasvaa nopeiten ensimmäiset 20 vuotta taimivaiheesta. Energiapuuksi sopisi hyvin.   Ravinne-epätasapaino voidaan yleensä ennakoida ja tarpeen vaatiessa korjatakin melko helposti. Kuusikon perustaminen voi tietysti olla melko työlästä,  jos lepikko on kasvanut  liian tiheänä rehevällä kasvupaikalla. Ei taida olla juuri tutkittu kuusen+lepän yhteiskasvatusta . Mutta voisi olla aiheellista sekin , koska paljon turhemmistakin aiheista on saatu tehtyä tutkimuksia.

    Pete

    Leppä ja kuusentaimikko on oikein erinomainen yhdistelmä. Kivennäismailla kasvua rajoittaa typen niukkuus ja jos leppäsekoituksella typen saatavuutta voi parantaa niin hyvä. Lepän karisato 60-100kg/ha lienee mahdollista vain kun leppä on selkeästi pääpuulaji. Tällaisia metsiä oli Itä-Suomessa paljon kaskikulttuurin ja metsälaidunnuksen jäljiltä. Näitä lepikoita uudistettiin vielä 60-70 luvuillakin kuuselle. Näillä kuvioilla boorinpuutos on hyvin tyypillistä ja paljon näitä on jo boorilla lannoitettukin. Isoon karikesatoon ei taimikon sekapuuna päästä, mutta pienempikin määrä tekee kasvulle hyvää. Asiat kannattaa kuitenkin pitää oikeissa mittasuhteissa. Vesakkoa ei kannata päästää niin suureksi, että se rajoittaa istutuskuusien pituuskasvua. Leppä jää kyllä kuusen jalkoihin ja pitääkin jäädä, mutta sopivaa raivausta se vaatii.

    ”Liikaa” typpeä ei kannata kivennäismailla pelätä tai välttää kun epätasapainoa on käytännössä vain boorin osalta. Boorilannoitus on niin halpaa ja lannoitusvaikutus pitkäkestoinen, että sitä ei kannata yrittää välttää.

     

    Jätkä

    Lepän kasvattamisesta hyötykäyttöön asti voi lukea ”Pohjolan jalot puut”- kirjasta, jossa myös muista puista kerrotaan hieman tutkittua tietoa.

    Anton Chigurh

    Ruotsalaisten tutkijoiden Huss-Danellin ja Ohlssonin (1992) tekemässä tutkimuksessa vähätyppiselle maalle istutetut harmaalepät kasvattivat sekä omaa että ympäristön typpipitoisuutta nopeasti. Harmaalepän typpipitoisuus oli kasvanut ensimmäisen kasvukauden jälkeen 13-kertaiseksi, joka 13-kertaistui jälleen seuraavan kasvukauden aikana. Maaperän typpipitoisuus 25 cm syvyyteen asti oli lisääntynyt kahdessa kasvukaudessa noin 1,5-kertaiseksi lähtötilanteesta.

    Gla: Hehtaarin harmaalepikko kykenee sitomaan 20-300 kg typpeä vuosittain riippuen puuston iästä, tiheydestä ja olosuhteista. Puu ei käytä kaikkea sitomaansa typpeä, joten myös ympäristö hyötyy harmaalepän läheisyydestä.

    Korpituvan Taneli

    Jätkä:

    ”Harmaaleppää ei kannata kasvatella yli 25 senttiin D 1,3 korkeudella. Se alkaa tekemään kuolemaa yleensä siinä vaiheessa. Myös ikänä 25 vuotta on suositeltu päätehakkuuikä.”

    Taitaapa tuo ikä olla tärkeämpi kuin järeys. Karummalla paikalla pienempikin leppä tekee kuolemaa ja taas joku 40 cm leppäkin elää vielä jos on riittävän nuori.

    Toisaalta kantovesoista lähtenyt leppä on siemensyntyistä lyhytikäisempi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Mulla olisi yhdessä vetisessä paikassa tusinan verran viivasuoria n.30 metrisiä oksattomia tervaleppiä. Mahtaisivatko kelvata minnekään?

    Korpituvan Taneli

    Tervaleppä paneeli on arvokasta. Eri asia onkin sitten pyöreän puun kauppa.

    Erikoispuiden kauppahan on tunnetusti satunnaista Suomessa. Hyvänä esimerkkinä pihlaja. Minulla oli muutama pölli myydä, ilmoitin paikallisessa lehdessä ja metsälehdessä, ei ainuttakaan tiedustelua edes. Metsälehdessä oli jollain toisellakin pihlajaa myynnissä, otin yhteyttä, miten on kauppa käynyt ja olin ainoa yhteyden ottaja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Hiluxmetsuri:-Mulla olisi yhdessä vetisessä paikassa tusinan verran viivasuoria n.30 metrisiä oksattomia tervaleppiä. Mahtaisivatko kelvata minnekään?

    Kun ne ovat noin pitkiä, ne ilmeisesti ovat myös järeitä. Jos luonto kestää, niin kysäise ensin MHY:ltä: ”Onko tietoa”.

    Seuraava vaihtoehto olisi ottaa esim Puukeskus – tai mikä sen nimi nyttemmin on – puoleen ja kysyä ostavatko sahatavarana ja mikä on hinta / mitat? Puusepänliike voisi olla hyvinkin kiinnostunut. Tuosta tulee sellainen määrä sahatavaraa, että luulisi kiinnostavan kaikkia alan yrittäjiä.

    Vaikka ne tekisi itse tukeiksi, sahauttaisi ja höyläyttäisi paneliksi taikka 28 x 95 – 120 milliseksi laudepuuksi, niin alkaa olla kuutiohinta kohdallaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 51)