Pääasiassa tällä palstalla on puhuttu vain hirvien tekemistä tuhoista. Anton sentään muistaa käyttää uskollisesti sanaa ”sorkkaeläimet” !
Ei kuitenkaan unohdeta metsälapin poronhoitoalueella ylisuureksi kasvanutta porokarjaa, mikä estää koivun kasvatuksen. Eikä uudistusalalueilla ole suojassa pienet männyntaimetkaan, sillä porolauma tuhoaa myös taimet kaivaessaan terävillä koparoillaan aukoilla hyvin kasvavaa metsälauhaa lumen alta.
Jo kymmeniä vuosia sitten Lapin ekologian kurssilla esitelmöineet Oulun Yliopiston professorit Paavo Havas ja Erkki Pulliainen kertoivat luonnon monimuotoisuuden muutoksista liian suuriksi kasvaneiden hirvi- ja porokarjojen vuoksi.
Hirviä ja poroja on liikaa, senhän me tiedämme. Mutta miten muutos saadaan aikaan poliittisella päätöksellä?
Viikko sitten oli minulla tilaisuus ihan paikan päällä keskustella tuosta lapin sorkkaeläinongelmasta. Lapissahan ei koivu menesty. Löytyy vain ikivanhoja lahoja koivuja, nuorempia ei lainkaan. Minä esitin, että suurpedot saisivat vakauttaa sorkkaeläinkannat ekologisesti kestävälle tasolle ja ne muutamat kymmenet päätoimiset poronkasvattajat kustannetaan lisääntyvällä puuntuotolla bahamasaarille.
Tutkijat yhtyivät näkemykseeni.
No niin anton. Nyt on sitten parjaamasi Maaseudun Tulevaisuus asettunut tukemaan tavallaan asiaasi koska julkaisi ison artikkelin metsiemme kuusettumisesta hirvipolitiikan seurauksena.
Nyt kun joskus putoat taivaasta mihin luonnollisesti liidit niin myös arvostelemasi Metla (metsäntutkimuslaitos) on kritisoinut hirvipolitiikkaa kovin sanoin. Nyt sitten, (varo kuitenkin sydäriä) voit ottaa mappisi mukaan Pudasjärvelle ja alkaa neuvomaan kuusen kasvatusta tapaamisosapuolille. Hiukan kalskahtaa kornille mutta hirvipolitiikallehan kait sinäkin olet sitten aika syvään kumartanut.
Metsänuudistamisen monimuotoisuuden turvaamiseksi,olisi lainsäädäntöä muutettava.Laki sallisi hirven metsästyksen omiksi tarpeiksi ilman lupaa maanomistajalle.Myyntitarkoituksessa laki ei sallisi metsästystä,vaan se olisi sallitua järjetäytyneille metsästysseuroille,joille kaatoluvat myönnetään nykykäytännön mukaan.
Se hirven kaataminen onnistuu nykyiselläänkin , kun metsänomistaja liittyy hirviseurueeseen. Jos omalta maalta ei löydykään kaadettavaa , on mahdollista poistaa hirvi päiviltä jossain muualla seurueen alueella. Omalla kohdallani asia on ainakin toiminut mainiosti yli hirvi / metsästysvuosi vauhtia.
Kuten eilen Maaseudun Tulevaisuudesta luimme tulee varmasti ehdotuksia hirvikannan laskemiseksi metsätalouden keston kannalta parempaan suuntaan. Mitä ne konstit sitten ovat jää nähtäväksi mutta nykykäytäntöön on jotain tehtävä koska metsästysseurojen halu hoitaa tilanne kuntoon on huono. Ja ilmeisesti kykykin. Lehtipuun viljelyhaluja olisi nykyistä paljon enemmän ja pieni kannan lasku onkin jo saanut jokuset toimeen.
Mitään pienintäkään löysää ei nyt vaan asia pitää ajaa johonkin päätökseen asti. Metsästysseurojen vastuu joko kovemmaksi (lailla) tai sitten vapaa metsästysoikeus maanomistajalle seuran ulkopuolellekkin. Myös tiukka petojen suojelu sopii tähän sääntelyn parempaan toteutumiseen erittäin hyvin. Vasatuotto pysyy jossain kurissa sitäkin myöten.
Holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien röyhkeästi soluttamassa (metsätaloustuottajajärjestön äänenkannattaja, noin tuossa lukee, vaikka ei uskoisi) totuuden torveksi muuttuneessa pravdassa (10.09.2012) uskaltaa hiireksi peloteltu juha aaltoila sivulauseen sivulauseessa oikein revitellä:
”Hirven kannan laskennan ja sen metsästyksen järkevä järjestäminen on Suomessa mahdotonta. Tästä on jo 40 vuoden kokemus.
Hetken kannan notkahdus johtaa lupamäärien jyrkkään pudotukseen ja kohta sakeat tokat estävät taas rauduksen viljelyn ja vaurioittavat valtavat alat männyntaimikoita.”
Eikös se harrastelija ystäväiseni taida olla niin,että tosiasioiden tunnustaminen taitaa tässä asiasssa kirpaista niin kovaa että vaikeata se on myöntää itselle olleensa väärässä.
Jo vuosikymmeniä sitten ”Lapin ekologian kurssilla” luennoineet professorit Erkki Pulliainen ja Paavo Havas kertoivat miten hirvet ja POROT laiduntaessaan vaikuttavat köyhdyttävästi monimuotoisuuteen luonnossa liian suuriksi kasvaneiden kantojen vuoksi.
Eikä siinä kärsi tietenkään vain puut, vaan koko luonto. Poro voi tutkittujen tietojen mukaan syödä ainakin 300 eri kasvilajia. Miten lie hirven ruokavalio? Puuvartisista olen huomannut kelpaavan lehtipuiden lisäksi mänty, kuusi, lehtikuusi ja kataja.
Lantaa tulee hirvestä ainakin talvella niukanlaisesti, sillä hirven ruuansulatus on ilmeisen tehokas.
Porojen lanta taasen pilaa karjan rehua kun korjattaessa niittosilppurilla kone imee lantaa mukaan. Porot laiduntavat nimittäin oikein mielellään maanviljelijän peltosaroilla kesät ja talvet.
Pitäisi saada porot tarhoihin ja maanomistajalle lupa kaataa yksi hirvi vuodessa / 50 ha.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.