Pitkäparta:
”Samaa mieltä siitä, että hirvi kuuluu suomen luontoon. Sopiva määrä olisi 1 per kunta ja sekin aitauksessa! ”

Tanelin raja olisi: talvikanta alle 1/1000ha. Silloin niitä todella vielä olisi siellä luonnossa.
Tällöin pitäisi vielä huolehtia siitä, että kanta olisi mahdollisimman lisääntymiskykyinen, sukupuli- ja ikäjakauma yms. Tällöin saataisiin kuitenkin vasoja ammuttavaksi kunnolla.
Tarpeeksi pieni kanta takaisi myös kunnon ravintotilanteen. Se taas vaikuttaa vasojen määrään ja hengissäpysymiseen valtavasti.

Tämä olisi Tanelin vinkki tähän asiaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Osallistuin viime lauantaina pitkästä aikaa suunnistuskilpailuihin. En ottanut matkalla montaakaan juoksuaskelta. Hikisiä naisihmisiä meni ohi monta kymmentä. Mutta ei se vienyt mielenrauhaani. Mutta metsän hirvituhot vei. Maasto oli harjumaastoa pääosin kuivaa kankasta. Alueella oli paljon nyt jo lopetettuja soranottopaikkoja. Koko kisa tapahtui melko kapealla alueella jonka pohjoisreunassa oli riista-aita. Aidan takana on nykyinen kolmostie. Runsaan 5 km matkalla en nähnyt yhtään hirven syömätöntä männyn tai lehtipuun alkua. Erityisesti haavat oli ollut jatkuvan pureskelun kohteena. Eräässä parin hehtaarin hietapohjaisessa kohdassa oli istutettu kuusta. Ne oli hyviä. Hirvet oli hoitanut reikäperkauksen! Mutta vielä kestää jokusen vuoden että kuuset pääsee hirvien syöntikorkeuden ohi. Pahaa pelkään että voi hirvi maistella kuusiakin. Monimuotoisuuttahan se olisi kuusen lahokin mutta ei kovin toivottavaa.

Jankutukseksi menee mutta olen vakaasti sitä mieltä että koko maan talvehtiva hirvikanta olisi harvennettava 20000 elukan paikkeille. Edes energiapuuta ei alati syödyistä puista tule. Pitäisi siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin. Mutta nykyisellä hirvimäärällä se ei onnistu.

Mitähän tekoa sillä haavalla oli havupuutaimikossa ? Mikä oli lehtipuuvesakon osuus (kpl/ha) taimikossa? Oliko hirville tehty kulkuväyliä kolmostien ali ?

Pinsiön vaari lienee törmännyt meidän ihmisten tekemään ongelmaan. Riista-aidalla suljetaan hirvien kulkureitti ja miljoonat havanvesat koivunvarvuilla höystettynä kirittävät hirvet paikalle jopa maakunnan kokoiselta alueelta . Saattaa hyvinkin olla mahdollista , että suurin osa varsin laajan aluekokonaisuuden vahingoista on keskittynyt juuri läpikäymällesi alueelle.

Vahingot ovat todella harmillinen asia , mutta niitä voi jokainen vähentää osltaan perkaamalla taimikot hoitosuositusten edellyttämällä tavalla . Lisäksi on toivottavaa , että metsästystapahtumaankin löytyisi riittävästi väkeä. Metsästäjien määrä vähenee voimakkaasti aivan lähi vuosien aikana luonnollisista syistä . Uusia harrastajia tarvitaan joukkoihin mukaan , mikäli aiotaan estää hirvikannan kasvaminen nykyistä suuremmaksi .

20 000 eläimen tasolle ei maassamme valitettavasti tulla pääsemään , koska hirvien elinolosuhteet tuntuvat parantuvan vuosi vuodelta . Metsästyspaine vähenee vaikeasti metsästettävillä alueilla ja kaukaisimmat kolkat jäävät pysyvästi metsästystoiminnan ulkopuolelle.

Suorittava porras: ”Pinsiön vaari lienee törmännyt meidän ihmisten tekemään ongelmaan. Riista-aidalla suljetaan hirvien kulkureitti ja miljoonat havanvesat koivunvarvuilla höystettynä kirittävät hirvet paikalle jopa maakunnan kokoiselta alueelta.”

Toki moni asia on täällä ihmisen tekemää. Niin hirvien elinolosuhteet kuin vilkas päätie ja sen riista-aitakin. Nämä kaikki ovat tehty tiettyä tarkoitusta varten, joten hirvivahinkoja ei pidä väheksyä nimeämällä se ihmisen tekemäksi. Ainoa tämän keskustelun aiheeseen liittyvä tehtävä on ratkaista hirvien aiheuttama ongelma puuntuottamisessa.

Voimme tietysti heittäytyä idealisteiksi ja todeta perkaamattomien taimikoiden olevan syy hirvikantaan. Mutta niin kauan kun meillä on 700000 metsänomistajaa, ei ole realistista olettaa pääosan taimikoista olevan jatkuvasti puhtaaksi perattuja. Etkä edes sinä pysty sanomaan, onko tuollainen tavoittelemisen arvoinen tilanne metsässä. Miksi siis kannustat sellaiseen? Tällä hetkellä tutkijat veikkaavat jonkinasteisen romahduspisteen olevan parin vuosikymmenen päässä. Jos ilmasto äkillisesti muuttuu, ei hirvien ehdoilla kasvatettu monokulttuuri ole ainakaan voittaja siinä tilanteessa.

Viljelymetsissä on syytä pyrkiä kasvatuksellisesti optimaaliseen tiheyteen kasvatettavien puiden osalta. Ylimääräinen puuaines lisää pääasiassa lahoavan puun määrää ja supistaa kasvatettavaksi aiotun puuston osuutta . Lehtipuusekoitus metsissä alentaa tarvittavaa kasvatustiheyttä , ei lisää . Tilanne näyttää kuitenkin olevan nykyään se , että tiheys onkin moninkertainen suosituksiin verrattuna juuri ylimääräisen lehtipuuaineksen vuoksi . Lisäksi männiköiden tautituihoriski kasvaa alueella kasvavien haapojen takia . Näihin perustotuuksiin hirvi ei vaikuta millään muotoa , mutta kylläkin hyötyy merkittävästi siitä , että metsien hoito on puutteellisesti toteutettu.

Riista-aidat ovat kaksiteräinen miekka . Ne vähentävät kolareita (aivan oikein ) vaikutusalueillaan , mutta estävät hirvien luontaisen liikkumisen , mikäli riistakäytävät puuttuvat . Vahingot siirtyvätkin monissa tapauksissa aitojen molempiin päihin.
Aidat vaikuttavat jopa hirvikannan rakenteeseen , jos aita on useita kilometrejä pitkä ja kulkumahdollisuus tien toiselle puolelle puuttuu. Kannan rakenteen korjaaminen puolestaan edellyttää metsästysrajoituksia alueella.

Metsästyksen onnistumiselle tarjoaa ylimääräisiä haasteita tilanne , jossa aidatun tien toisella puolella on niukasti hirviä ja kaatolupia jää tämän vuoiksi merkittävästi käyttämättä. Tien toisella puolella taas voi olla paikallinen hirvitihentymä , jolle ei voida tehdä mitään , kun luvat on käytetty ja alueen metsästäjillä ei ole voimassa olevaa keskinäistä yhteislupakäytäntöä. Juuri viimeksi mainittu tilanne on saattanut olla kyseessä ”Pinsiön vaarin ” suunnistusmaastossa.