Näinhä siinä käy ,kun runsas 20 vuotta stten ,että salakähmäiset suojeluhankkeet kääntyvät itseään vastaan. Sillon jouduin hakkaamaan kuviot rantaviivaan asti ja isolla työmaalla kaistaleita vanhaan metsään ,että ei aluetta voitaisi tulkita koskemattomaksi ikimetsäksi. Taisi mennä kymmeniä tuhansia motteja kumolleen aavistushakkuuna pelkästään allekirjoittaneen moton käsittelemänä. Näin tapahtui”aikaansa seuraavien ”metsänomistajien metsissä. Rajoitusten uhriksi joutuivat vähemmän valveutuneet.

.. .ja puron varsien suojelu siihen aikaan oli sitä ,että kesällä jäi kaistale ,mutta talven tullen puut korjattiin sieltäkin ,eikä koirat haukkuneet perään

Kriteeri 7: Energiapuuta korjataan kestävästi

Energiapuun korjuussa ei korjata kriteerin 14 tarkoittamia eläviä säästöpuita eikä vaurioiteta järeitä lahopuita.

Kriteeri 14: Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä

Hakkuissa pysyvästi jätettyjen säästö- ja lahopuiden lukumäärä on yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta hehtaarilla leimikkotasolla.

Runkolahopuustolla tarkoitetaan rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm paksuja keloja ja muita kuolleita pystypuita, pökkelöitä ja maapuita.

http://pefc.fi/wp-content/uploads/2016/09/PEFC_FI_1002_2014_Metsaesertifoinnin_kriteerit_20141027.pdf

Muistin siis väärin kahdesti. Säästöpuuksi on kelvannut nykyisessä sertissä myös lahopuu, tulevassa sertissä ilmeisesti vaaditaan sekä eläviä että kuolleita puita kumpaakin se 10 kpl? Muistelen ilmeisesti sitä muinaista sertiä jonka laatimisessa olin itse mukana. Myöskään yli 20 cm lahopuita ei tarvitse jättää, mikäli tuo 10 kpl/ha vaatimus muutenkin täyttyy. Nämä säästö- ja lahopuut saa jättää myös soiden ja vesistöjen suojakaistoille.

PEFC-sertifikaatti on tässä säästö- ja lahopuuasiassa todella lepsu ja tutkijoiden (Kouki ja Kuuluvainen) esittämä kritiikki aiheellinen. Mielestäni kriteerit 7 ja 14 ovat ristiriidassa keskenään kun 7 kieltää vaurioittamasta järeitä lahopuita ja kriteeri 14 sallii niiden korjaamisen pois metsästä.

Se on selvä, että metsäteollisuus/Tapio mokasivat, kun ei tiedotettu selvästi metsänomistajille etukäteen HCV-karttojen teosta. Kun ne tulivat julki se aiheutti turhaa sydämentykytystä ja monenlaisia väärinkäsityksiä, että karttamerkintä tarkoittaa alueen suojelua.

”Merkintä kartassa tarkoittaa kyllä käytännössä ettei puuta osteta.”

Jos oikein muistan niin Visakallon puhtaassa kuusitalousmetsässä, missä ei ole mitään erityisiä luontoarvoja oli ko merkintä. Olipahan vaan onnistunut lannoittamaan ja  kasvattamaan niin paksuja kuusia, että jokin kaukokartoitus tulkitsi sen aarniometsäksi.

Varmasti ostavat edelleen puuta, kun kurkkaavat mistä on kysymys.

Onneksi sentään kirjoitin Hesarin mielipiteen kommenttiin oikein: että Kuusamossa rikottiin PEFC:n henkeä vaan ei kirjainta.

@Anneli Totta kriteeri 7 on tiukempi järeän kuolleen puun osalta eli niitä saisi kyllä korjata muuhun kuin energiakäyttöön.

Varmaan voidaan myös vääntää siitä, onko kelot lahoja vai ei mutta kyllähän tämä näyttää siltä, että kriteeriä 7 on rikottu.

Toisaalta on omituista, että kriteeri 7 sanoo että eläviä säästöpuita ei korjata energiaksi (ei saisi korjata vaikka ei erikseen mainittaisi tässä kriteerissä) mutta järeistä lahopuista puhuttaessa ei mainita säästöpuita enää. Kuulostaa siltä, että tämä koskee kaikkia järeitä lahopuita mutta jää vähän epäselväksi.

Ei ihme, että tämä lause on uudessa PEFC:ssä poistettu kokonaan eikä laitettu tilalle mitään. Alunperin tuossa on varmaan tarkoitettu säästöpuiksi jätettyjä lahopuita mutta nyt tulkinta jää epäselväksi.