Ukon kanssa vähän samoilla linjoilla. Me Suomalaiset MO:t ollaan vähän liian kilttejä, samoin MTK. Rankassa nousee heti kunnon äläkkä, kun jotain heikennyksiä yritetään. Keltaliivit lähtee liikkeelle. Jonkun pitäisi uskaltaa haastaa oikeuteen näitä kyseisiä toimijoita jotka piirtelee toisten maille mitä sattuu. Ja muutenkin pitäisi olla rohkeampi toimissa. Jopa hakea mallia yhdestä järjestöstä joka ajaa agendaansa rikkomalla lakia. Miksei MO:t saisi puolustaa agendaansa?

Joku haastaa jo valtiota oikeuteen. Eikös tämän selvityksen tilannut Metsäteollisuus ry ja tehnyt Tapio? Taloudellisen hyödyn FSCstä kerää teollisuus. Miksi valtion pitäisi olla markkinaehtoisessa toiminnassa maksajan paikalla?

Selvitys on susip*ska, ei siitä mihinkään pääse. Mutta ei se valtio ole kaikkeen syyllinen…

Minäkin muistelen että toimeksiantaja HCV-selvitykseen olisi ollut metsäteollisuus eikä valtiolla ole sen kanssa kovin paljon tekemistä , ja toteuttajina sitten kuka milloinkin.  Tapio ja sen jälkeen kilvan mikä taho ehti vain isommat otsikot asiasta repiä muualle levittäväksi ja haittamaan puun myyntiäkin koska m- teollisuuden pitää kuunnella asiakkaidensa mielipiteitä.  Tosiasiat ehtii muuttua moneen kertaan loppupeleissä…

Väärää puuta on haukuttu ja jalkaa nostetaan väärän puun juurella.

FSC-sertifioitujen tuotteiden kysyntä kasvaa ja niitä valmistavien yritysten täytyy hankkia kriteereiden täyttämää raaka-ainetta enemmän. FSC-sertifioituja metsiä on Suomessa vähän, joten yritykset joutuvat hankkimaan puuta myös sertifioimattomista metsistä, jotka täyttävät FSC:n alemman tason kriteerit. Tätä puuta kutsutaan kontrolloiduksi puuksi.

Kontrolloitu puu on puuta, jota sekoitetaan FSC-sertifioiduista metsistä saatavan puun kanssa. Tästä puusta tehdystä lopputuotteissa on FSC Mix-leima.Tuotteissa saa käyttää 30 % kontrolloitua puuta. Kontrolloitu puu ei saa olla lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja (HCV).

Tästä syystä Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat teettäneet Tapio Oy:llä kartat HCV-alueista, jotka on toimitettu metsäalan toimijoiden tietojärjestelmiin.

Tapio Oy on tuottanut tarkastusten priorisointikartan, jonka avulla puunhankinnan toimijat pystyvät rajaamaan tarkistusten ulkopuolelle alueet, joilla ei varmasti ole avoimen paikkatiedon perusteella tarvetta selvittää korkean suojeluarvon alueiden olemassaoloa.

Kartan niillä alueilla, jotka eivät varmuudella ole HCV-alueiden ulkopuolella puun ostajan on tarkistettava maastokäynnillä, täyttyvätkö kontrolloidun puun kriteerit. Korkean suojeluarvon kohteeksi määritetty HCV alue ei tarkoita automaattisesti, että alue olisi jätettävä metsätalouden ulkopuolelle vaan tarkistusvelvoitetta.

Kaukokartoituksen ja paikkatiedon avulla määritetyt alueet eivät suoraan kerro HCV-alueen todellisista luontoarvoista, vaan kertovat puun ostajalle mahdollisesta HCV-alueen riskeistä puunhankintaan.

Asia on varmasti juuri niin kuin Planter edellä kertoi, mutta kysymys onkin siitä, että tähän asti Suomessa ollaan voitu luottaa virainomaislähteestä tuotettuun tietoon, mutta Tapion ja metsäteollisuuden tämänkaltainen toiminta rikkoi tämän. Eikö  yleisen oikeuskäsityksen mukaan olisi ollut tehtävä niin, että mahdolliset HCV-alueet olisi ennen karttojen piirtämistä käyty maastossa varmentamassa? Tapio ja metsäteollisuus yrittivät selvitä hommasta halvemmalla, mutta menettivät siinä yleisen uskottavuutensa.