Meillä 7 kpl metsästys koiraa menny susien suuhun. Ei innosta enää koiraa päästää metsään kellään.

Glan asennevamma petoja kohtaan loistaa kuin se kuuluisa Naantalin aurinko. En ala laskelmiin kun tiedän aivan hyvin ettei nykysuomessa petoja enää päästetä niihin määriin että pystyisivät hirvieläimien kantaa kurissa pitämään. Mutta uskon että tulevat polvet eivät ole niin petoarkoja kuin nyt miuruavat aikuiset. Varsinkin tasapainoa on pakkokin hakea koska metsästys ei ole tulevien sukupolvien juttu ollenkaan. Hirvikanta on kertaalleen ammuttava alas että petoverotus alkaa pitää niiden lisääntymistä kurissa. Mutta auttaa entistä enemmän nytkin kuten jo tiedämmekin. On alueita joissa näitä suorittavia poraa vasojen puutetta. Ja sehän tietää kannan ajalla laskua koska vanhaa karjaa kuolee liikenteessä ja metsästyksessä ja taudeissa vielä pitkään. Kun seuraa nuorten keskusteluja ne eivät todellakaan suuntauru metsästykseen kuin joku satunnainen siellä metsänkorvessa asuva. Ja nekin on sukupuuttoon kuoleva laji ihmisiä. Vielä tuosta Glan asennevammasta. Kun aloin metsiäni suojata Riistakeskukselta saaduilla akkupaimenaidoilla vaiva oli hänen mielestään hirveä ja kulutkin aivan sairaat. Nyt olen kuitenkin saanut kasvatettua ensimmäisen erän haapaa myyntieräksi joka alkaa siirtyä rattaille kahden vuoden aikajanalla. 400m3:ta ensalkuun. Muistaisin Glan istuttaneen jo rauduskoivikon tilalle kuusimetsän josta ei hänen aikanaan varmaan juurikaan iloa rahallisesti ole. Kumpi Gla nyt sitten tekikään sitä metsätalousbisnestä? Lisähuomautuksena että itsekkin valitettavasti nyt olen hiukan joutunut mäntytaimikossa samalla metsätilalla taistelemaan kolmen hirven syönti-intoa vastaan. Joten lohduksesi voin sanoa että harmittaa kun menin aidat purkamaan osittain pois. Olisi sekin männikkö säästynyt samalla noin pahalta silpomiselta kuin nyt kerkesi käydä. Toki uskon ne saaneeni taas pois lähistöltä kovalla häirinnällä. Tänään oli lähtöjäljet Koirakorven suon suuntaan joten toivoa on.

Kerro nyt vaan Jees, millaisesta susikannasta puhutaan.

Koivikon tilalla on mäntyä ja kuusta sekaisin. Kuuset n. 1-2 metrisiä, männyt 2-3…4 m. Isoimmat lähtee harvennuksessa pois. Ei syöntiä, Tricolla käsitelty. En usko, että sinun haapasi ovat samanikäisiä, jos 400 m3 on tulossa.

Mutta ylipäätään petohommassa on se, että kaatolupia aletaan vähentää, jos pedot kilpailee metsästäjien saaliista. Jos saaliseläimet alkaa vähentyä, sitten vähenee pedotkin. Perusjuttuja luonnossa eli aika monta syytä, miksi petojen varaan hommaa ei voi jättää.

Enpä uskaltaisi noin kevyen analyysin puolesta lyödä vetoa.

Taimikon suojaukseen hirviltä on riittänyt kerta vuoteen ja nyt ensimmäiset alkaa vähitellen olla turvassa (ei siis hirven turvassa) eli ruiskutustarve alkaa vähitellen vähentyä. Hehtaarin tekee kevyesti päivässä. Toki joka kerta siellä käydessä saa jännittää, vieläkö ovat kiertäneen syönnillään tuon paikan.

Enpä ainakaan pankista sille pääomalle kahdessakymmenessä vuodessa korkotuloa olisi tuota katetulosta saanut. Mielestäni tuottoaikaan suhteutettuna aivan kelpo tulos haavalla. Pitää muistaa että jos alat olisivat hirvivapaita tuotto olisi suorastaan hyytävän hyvää. Eli se mikä Puukin mielestä on harrastuksesta maksamista on kyllä valitettavasti toisten harrastuksesta maksamista, nimittäin metsästysharrasteen. Haapahan olisi suorastaan lapsellisen helppo kasvattaa massatuotteeksi. Oiva lisä esim. siihen jokusten ihannoimaan kuusen kasvatukseen. Haavasta saa pikatuottoja, kuusesta, hmm, voi seuraava sukupolvi ehkä saada isompaa tuottoa, JOS kaikki menee ees suunnilleen sinnepäin kuin pitäisi.