Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 291)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • Puuki

    Toiset asiat kuluu kunkin maan omaan päätäntävaltaan vaikka toisin yritetään vääntää. Mm. metsäasiat kuluu sopimuksen mukaan itselle.  Siksikin ylimääräset vaatimukset pitää plokata heti pois, jos ei muuten onnistu  niin aavistushakkuilla sitten siellä missä ei ole lisäsuojelun tarvetta.

    Mettämakuri

    Onko röörin pakasteessa vain hernemaissipaprikaa?

    jees h-valta

    Niin, Puuki oikeassa, jos sudelta saa vetää nirrin pois kansallisella niin kai sitten vedetään kuusikkoakin edelleen nurin eikä kysellä eikä kuunnella jonkun maanpetturien parkua.

    rööri roope

    Sikaa hirveä nautaa mansikkaa lakkaa vadelmaa puolukkaa karpaloa kalaa on siellä niitä pakastevihanneksiakin poroa.En kaikkea muista siinä aluksi.

    A.Jalkanen
    Anton Chigurh

    Tämä asuttamani niemi ei valitettavasti ole susireviirin sisällä, mutta kapean vesistön toisella puolella on säännöllisesti vierailevia susitähtiä. Tällä puolella lupahirvet kaadetaan parissa viikonlopussa, mutta kapeimmillaan alle kymmenmetrisen vesistön toisella puolella jää valtaosa luvista käyttämättä (alue luokkaa 20000 hehtaaria). Meillä jäävä kanta luokkaa 10/1000ha. Tämä alue on suorittavan portaan hirvitalousalueen itäreunaa. Onneksi omistan tuolta susialueelta muutaman tilan.

    Gla

    Jees peurakeskustelussa: ”Kaikkien petojen täysrauhoitus ensin kymmeneksi vuodeksi ja kielletään ruokinta peuroille ja kauriille. Kovat talvet ja pedot ottavat tilanteen hallintaan jo kymmenessä vuodessa joten faktaa alkaisi olla jatkoakin ajatellen.”

    Teetkö laskelman petokannan kehityksestä ja sen vaikutuksesta peuroihin? Ettei mene 10 vuotta hukkaan.

    Jovain

    Tottahan hirvikeskittymiä on myös hirvien katoalueella metsäsuomessa. Mutta varsinaiset keskittymät ovat kuitenkin eteläisessä ja lounaisessa suomessa. Ei ole kaukaa haettu, jos tätä meidän sorkkaeläinpuistoa verrataan aloituksen Yellowstonen kansallispuistoon.

    Meillä hirvikarjan paine on siirtynyt etelään ja länteen ja pedot ovat seuranneet perässä. Petojen tuhovoima tiedetään, susien osalta se on fakta ja karhujen ym. petojen osalta myös. Kerrotaan karhujen vasoille aiheuttamasta haitasta. Karhu saattaa kevään aikana ottaa 4-6 vasaa, jopa toistakymmentä on todettu. Hirvien katoalueella tämä on havaittavissa ja kerrotaan erilaisista petojen aiheuttamista tuhoista, mm. kainuun metsäpeura kantaan. Sudet ovat siirtyneet porojen kimppuun.

    Eiköhän tämä ole selvää pässin lihaa ja jonkin lainen tasapaino on saavutettu ainakin metsäsuomessa ja pohjoisessa. Mutta etelän ja lännen sorkkaeläinten keskittymä alueilla syönti jatkuu. Metsästyskoirat tulevat syödyksi siinä ohessa.

    Tuskin on vaikeuksia havaita, jos petojen suojelua jatketaan. Kanta lisääntyy ja pedot merkittävältä osaltaan ovat palauttamassa sorkkaeläimiä tasapainoon. Näin veikkaisin, myös ruuhkasuomen keskittymä alueilta.

     

    Gla

    ” Mutta etelän ja lännen sorkkaeläinten keskittymässä syönti jatkuu. Metsästyskoirat menevät siinä ohessa.

    Tuskin on vaikeuksia havaita, jos petojen suojelu jatkuu. Kanta lisääntyy ja pedot merkittävältä osaltaan ovat palauttamassa sorkkaeläimiä tasapainoon.”

    En taaskaan ymmärrä, mitä yrität sanoa.

    Jos olet sitä mieltä, että peuraongelma voidaan ratkaista petokannan vahvistumisella, teetkö siitä laskelman, kun Jesse ei siihen pysty?

     

    A.Jalkanen

    Ihan laskemattakin voi vastata, että ei onnistu. Ilvesten lisääminen systeemiin auttaisi kyllä enemmän kuin mitä suora saalistus antaisi ymmärtää, mutta susia ihminen ei siedä sellaisia määriä mitä tarvittaisiin. Jos ilveksiä olisi enemmän, ne hätistelisivät peuroja enemmän ruokintapaikoilla ja ne eivät ehtisi syödä nykyistä määrää rehua ja tästä johtuen ne lisääntyisivät vähemmän tehokkaasti.

    Sudet ovat siirtyneet porojen kimppuun.

    Eivät poromiehet salli sellaista. Ahma ja kotka kyllä kurittavat poroja mutta omistajat saavat niistä hyvät korvaukset.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 291)