…niin paljonkos sitä metsää olikaan??

Mettästäjät ovat muuttunneet niin laiskoiksi etteivät viiti hirvii mettästää muualta kuin mettäautoeiltä, os siitä ei hirvee löyvvy niin ee metätäetä ja sanotahan jotta hirviä ee oo pittää suojella ….

Missä suhteellisuudentaju luuraa? Vuonna 2017 metsästäjät tappoivat 40 000 valkohäntää, seuraavana noin 10 000 enemmän 2019 kaikkiaan yli 60 000 ja vuonna 2020  jo 70 000 valkohäntää. Tämän lisäksi kellistettiin 30 000 kaurista. Kuinka ison loven sudet ovat saaneet aikaiseksi hirvieläinkantaan vataavassa ajassa? Tänäkin vuonna saalismäärä kivunnee 70 000:een . Ainakin kaatokäyrä kohoaa vähintään samaa tahtia viime kauteen verrattuna. Susien vaikutus on yhtä mittava ,kun erään jousipyssymiehen tehot tappelussa Neuvostoliittoa vastaan. Yhtäläisyysmerkit on tässä suhteessa vedettävä myös Jessen suuntaan. Toiset tekee ,toiset vain höpöttää.

Mietin pitkään osallistunko keskusteluun… Mutta niin.. nämä ovat näitä ikuisuuskysymyksiä. Itse olen metsästyskoiran omistava metsänomistaja. Monen käsitys toimettomasta metsästäjästä perustuu nähtyihin passimiehiin mettäteiden laidoilla. Itse vihaan tätä petojen tuomista hirvikannan säätelyyn. Nyt pitää myös muistaa se että puhutaanko hirvikannasta vai hirvieläinkannasta. Alueilla joilla on paljon susia on myös vahva hirvieläinkanta, tässä ajan takaa sitä, että niin peto kuin hirvieläintuhoissa on menty ojasta allikkoon jo silloin kun joku nero keksi tuoda valkohäntäpeuran suomen lajistoon. Tästä päästään siihen että runsaalla peurakannalla, hirvikannan säätely on vaikeampaa (vaikka metsästys on saanut tehoa koirien ja teknologian kautta), koska koirien käyttö on mahdotonta pikkusorkan ja niitä seuraavien susien vuoksi ja 80% metsästäjistä eivät kykene keski iän vuoksi mies ajoihin. Tällä ajan takaa sitä, että lumipalloefekti alkoi jo tapahtua aikapäiviä sitten. Summasummarum susikannan käyttö hirvikannan säätelyssä on (huom) mielestäni absurdi idean tasolla.  Paras lääke on hoitaa metsät jo taimivaiheessa ajallaan ja vaikka kovemmalla runkoluvulla. Ja isännille vinkki, jos se hirvi käy taimikossa niin älkää joka kevät käykö sen raivaussahan kanssa kaatamassa syötyjä ja kirotko että nyt ei jää mitään. Lehtipuu fiksulla sekakasvatuksella aisoihin ja ensiharvennusta odottamaan. Tästä tykityksestä tuskin kukaan ottaa selkoa, mutta ei täälä aina ota selkoa muistakaan. Ja loppuun vielä se, että kentällä on selvästi nähtävillä hirvikannan selkeä lasku. Se ei ole mitään keksittyä. Talvilaitumen sattuminen oman maantieteen kohdalle on valitettava ilmiö.

Suhhuutelkaa Tricoa lampaiden ja koirien turkkiin, pitää eläimet loitolla. Niin mekin taimikoiden omistajat suhhuutellaan männyn taimiin.