Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 291)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • Nostokoukku

    Pinta-alan mukaan jako on väärin. Täällä ainakin hirvellä on selvät kesä- ja talvilaitumet. Kesällä hirvi ei syö mäntyä. Eikö olisi viisasta keskittää lupia talvehtimisalueille missä tuhoja saattaa  syntyä. Kuka siitä laadusta maksaisi, ei ainakaan vielä kukaan. Minnenkkä moinen kasvunlisäys markkinoitaisiin. Öljy  menee aina kaupaksi, laadukkaallakin puulla on rajansa suhdanteiden mukaan.

    jees h-valta

    Ainakin Somerniemen sudet säästyvät, HIENOA!

    Gla

    Joko siitä tuli lopullinen päätös?

    Tällaista on asua Somerolla:

    Nostokoukku pysyy johdonmukaisesti metsästäjien keskuudessa psyykatulla hysteria-linjalla. Vai ei Kärkkäisen mielestä muuta arvokasta ole kuin männyn taimi. Odotan mielenkiinnolla muutaman suuren maanomistajan kommenttia hirvitilanteen ongelmattomuudesta.

    A.Jalkanen

    Ns. kohususilauma asuu Kuhmossa, ei Somerolla.

    suorittava porras

    Jep, mutta Someron sudet saavat käydä ihmisten pihoissa ja koululaisia katselemassa kaikessa rauhassa. Ei tule jahtia tänä vuonna. Sama kohtalo voi olla muillakin pyyntiluvilla. En pitäisi lainkaan ihmeenä ,jos usko oikeuslaitokseen horjuu ja kansalaistottelemattomuus yleistyy . Se ei voi olla elokapinan yksinoikeus.

    Puuki

    Kohtapuoliin alkaa maksaa jos mäntytukissa on sisäisiä vikoja eikä vain ulkoisista sakoteta kuten yleensä on tähän asti ollut.  Monilla sahoilla on jo läpivalaisulaitteita eikä raakki mene läpi terille asti.      Ra-koivuakin pitää pystyä viljelemään varsinkin kuusijuurikääpä alueilla.  Siihen ei auta vaikka hirvet olisi vain talvilaidun alueilla .     Arvotaimikoiden aitauskulut lupavaroista on yksi vaihtoehto jota sopii kokeilla, jos/kun muuhun järkevään ratkaisuun ei hirvieläinten kantojen sääntelyssä päästä.  Sudet ja karhut ei kuulu siihen järkevien ratkaisujen joukkoon yksistään.   Ei niitä voi olla niin paljon luonnossa , että esim. muut elinkeinot ja kotieläinten pito ei vaikeutuisi liiaksi.

    Laatupuulla on hyvät markkinat ulkomaille.  Mutta toistaiseksi esim mä-tukkien laatu on ollut huononemaan päin koska  kunnollista kansainvälistä laatustandardia ole vieläkään olemassa eikä ostajatkaan ajattele huomista pidemmälle sahapuun laatukysymyksissä.  Parhaita havupuutukkilaatuja ei voi kasvattaa kovin suurella alueella maailmassa.   Suomessa pystyttäisiin monilla alueilla. jos olisi halua ja järkeä hyödyntää sitä mahdollisuutta.

    A.Jalkanen

    Puukin mainitsemia laatuongelmaa ja juurikääpäongelmaa pitäisi pitää paljon enemmän esillä.

    Lisää päänvaivaa tulevat aiheuttamaan lisääntyvät hyönteistuhot. Kirjanpainajien kannat ovat olleet monta vuotta nousussa ja uutena on tuloillaan havununna-niminen perhonen. Siinä vaiheessa kun kovalla rahalla istutetut kuusikot häviävät hyönteisten suihin, aletaan etsiä syyllisiä. Kannattaisi toimia ennakoivasti hirvieläinkannan hoidossa, niin että puulajien rikkautta voidaan ylläpitää.

    Pihasusille pitäisi keksiä jokin karkotuskeino; tehokas mutta susille turvallinen.

    Kalle Kehveli

    Ulkomailla ei yleensä tapeta petoja. Onpa jopa henkilöitä koirineen, jotka työkseen ajaa petoja takaisin korpeen ihmisten läheltä. Tämä vähentää vahinkoja paljon. Näin pitäisi olla suomessakin. Hirvituhojen hinnalla voitaisiin palkata vaikka 1000 henkilöä tähän työhön ja petokanta voisi olla 5-10 kertaa suurempi.

    suorittava porras

    Annelin kommenttiin sen verran ,että tehokas karkotuskeino on olemassa. Haulikko ja teräshaulit. On kustannustehokas ja edistää suden ihmisarkuutta .

    Nostokoukku

    Älkää hyvänen aika ”terästäkö” Someron susia. Joutuu pian mäntyä käyttävä teollisuus pakenemaan Hollantiin.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 291)