Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 291)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • Gla

    Metsänomistaja voi olla, vaikkei metsätaloutta harjoittaisikaan tai ymmärtäisi edes perusasioita metsän hyvinvoinnissa. Olihan metsänomistuksen monitavoitteisuus keskeinen tekijä, kun metsälakia alettiin uudistaa.

    Yhdellä tilallani on 10-15 vuotiasta koivikkoa ja varttunempaa havupuustoa eri kehitysluokissa. En minäkään tuolla ole kiinnostunut alueen hirvieläinkannoista. Uudistaminen on ohjelmassa aikaisintaan 10-20 vuoden kuluttua, ellei myrsky tms. syy muuta suunnitelmia.

    kim1

    On metsänomistajia jotka metsästää ja sitten on metsästäjiä jotka omistavat metsää siinä on vissi ero..

    Anton Chigurh

    Yksityisiä metsänomistajia on kuusisataaneljäkymmentätuhatta (640000). Siitä joukosta harrastaa sorkkaeläinlaidunnusta neljäkymmentätuhatta (40000), pieni, mutta erittäin kovaääninen mölähtelevä vähemmistö, joista suurin osa nostaa massiiviset MAATALOUStukiaiset (mukaanlukien johtajansa METSÄSTYStalousministeri leppä).

    Yksikään tuntemani PUUNtuottaja ei hyväksy vallitsevaa politiikkaa. Puuntuottajalla tulee olla oikeus poistaa tuholaiset mailtaan. Ja ne tuholaiset eivät ole susia ja karhuja, joista METSÄSTYStalousministeri tuki- (tukiais) joukkoineen on niin huolissaan.

    Minä olen ampunut yli 50 hirveä, enkä omista edes koiraa.

    suorittava porras

    Varmaan porinaa riittää nostokoukun esittämällä tavalla muuallakin ,kun käy ilmi, mitä hirvitiheys 2,5/1000 ha käytännössä tarkoittaa. Näkyi olevan hirvitiheys  reilusti tavoitehaarukan sisällä yhteisluvan jäävän kannan osalla. Joidenkin seurojen kohdalla hirviä jäi 1/ 1000 ha ,joillakin vähän enemmän. Tuo 1/1000 tarkoittaisi ilman yhteislupaosakkuutta sitä ,että ensi syksynä ei olisi jahtiin asiaa,mutta eipä ole pedoillekaan syötävää.

    PS. Minä olen kuvitellut ,että Anttooni on ampunut vähintään satoja hirviä. Näyttää olevankin tavallinen kuolevainen ,kun minäkin olen kaatanut enemmän . Aikanaan omilta mailta ison osan koiralta ja ilman ja hoitanut koko tapahtumaketjun kaadosta pakastimeen tarvittaessa yksin.

    Nostokoukku

    Näistä viisi oli metsänomistamisen lisäksi metsäalan ammattilaisia, yksi päätoiminen metsätilallinen ja yksi metsäalan luottamustoimissa toimiva. Uskoisin, että metsästä jotain tietävät.

    Anton Chigurh

    Minun maani sijaitsevat suolistetun portaan HIRVITALOUSalueen itälaidalla. Jääväksi hirvikannaksi paljastui luokkaa 15/1000 ha tässä kantatilan ympärillä (useita tuhansia hehtaareita). Onneksi muutama tila on susireviirin reunamilla. Siellä jäävä kanta on luokkaa 0/1000 ha.

    Gla

    Paha sanoa. Onhan ammattilaisilta tullut mm. näkemys, että kasvattamalla kuusi nopeasti juurikääpä ei ehdi pilata sitä. Jokin aika sitten oli suositus kantokäsittelyn tarpeesta ja vasta sittemmin on alettu ymmärtää, että juurikääpä on riski energiapuukorjuussakin. Tai ylipäätään takavuosien villitys energiapuukorjuusta hoitamattoman metsän kasvatuksen osana.

    Monenlaista esimerkkiä olisi ammattilaisten ajatuksista. Lisäksi monen ammattilaisen ajatusta ohjaa palkkatyön viisaudet, ei niinkään oman puuhapalstan hoito. Omassanikin ammattikunnassa on sen tason osaamista, ettei voi kuin hämmästellä.

    suorittava porras

    Mitenkäs noin iso tiheys on mahdollista ,kun Anttoonilla oli tehokas 358. Meillä on saatu elukkatiheys kuudesosaan Anttonin lukemista, vaikka metsänomistajia ei ole tällä hetkellä asekuntoisena yhtään ja alle 10% porukan jäsenistä viimeisen 20 vuoden aikana on omistanut alueella metsää. Sitä ennen meitä oli kaksi.

    Nostokoukku

    Kummallista, että Metsälehdessäkin on ollut juttuja isoistakin metsänomistajista, jotka ovat lausuneet mielipiteenään, että ei hirvi iso ongelma ole. Täytyy huomenna kaivella vanhoja lehtiä. Sitten on tietenkin näitä kärkkäisiä, joille maailmassa ei ole mikään muu arvokasta kuin männyn taimi.

    Anton Chigurh

    Se on kylläkin ,458. Täällä luvat jaetaan pinta-alan, ei hirvimäärän mukaan. Lisäksi enemmistö asiasta päättävistä on maattomia. Kunhan pakastimet täyttyvät ja muutama hirvi myydään herrojen herkkuliikkeen kautta kovalla hinnalla. Silloin pitää olla reserviä.

    Matti Kärkkäinenkin tietää, että hirvittä täällä olisi mahdollista tuottaa LAADUKASTA puuta 200  miljoonaa kiintoa vuodessa. Tuo lisäys olisi samantasoinen kuin öljy norjalle. Sillä erotuksella, että puunkasvu vaan kiihtyy, kun normikierto (kuusen jälkeen tuoreemmille maille  lehtipuu, kuiville kankaille mänty) saadaan aikaiseksi, kun taas norjalta öljy tulee loppumaan ja se oli sitten siinä.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 291)