› Keskustelut › Luonto › Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 291)
1 2 3 … 28 29 30

  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Lähetetty: 24.11.2021, 10:23

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • kmo 25.11.2021, 11:25

    Koirat surmaavat yli 100 poroa vuodessa – poronhoitajalla oikeus ampua ärhentelijä
    https://yle.fi/uutiset/3-10282924

    Pitäisikö metsästystä hillitä Lapissa kun metsästyskoirat raatelevat poroja? Vaiko vaan ampua kaikki metsästyskoirat?

    A.Jalkanen 25.11.2021, 11:33

    Tuon YLE:n jutun kun lukee, niin tulee vaikutelma että irti päässyt koira kuuluu usein turistille eikä metsästäjälle, joiden koirat varmaan ovat paremmin hallinnassa. Mutta epäilemättä yhteentörmäyksiä on vaikea välttää, kun poroilla on oikeus liikkua missä tahansa, myös ihmisten piha-alueilla. Sudet eivät ole ongelma poroille, ahmat ja kotkat enemmänkin.

    Kalle Kehveli 25.11.2021, 11:39

    Koirat myös tappavat ja vahingoittavat ihmisiä. Ihmisille pitää järjestää taksikyyti kauppaan ja töihin, kun muuten ei uskalla kadulla liikkua, saati metsästyskoirien miehittämissä korvissa.

     

    Planter 25.11.2021, 14:08

    lammas

    Planter 25.11.2021, 14:09

    Avataan hieman näitä ”asiantuntijalausuntoja”

    arto: ”Kustannus kysymys. Oliko vajaa 10€ kun myyt lampaan teuraaksi. Ei niillä rahoilla aitoja rakennella ne puut Harraste. Toiselle lammas elanto.”

    Suorittava porras: ”Yli 200 koti-tai tuotantoeläintä(porot ei mukana) on jo nyt päätynyt vuoden kuluessa susien saaliiksi. Susi tappaa Suomesta kotieläintalouden huomattavasti aikaisemmin ,kun se pystyisi saamaan aikaiseksi kovinkaan merkittävää lovea hirvieläinkantaan.”

    Portaan suoritus perustunee tähän MT:n artikkeliin:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1653129

    Katsotaan lampaita.

    ” Lammasvahinkoja on kirjattu 33, joissa sudet ovat tappaneet 199 lammasta. Vahinkojen korvaussumma on noin 80 000 euroa.”

    Yhdestä lampaasta on siis saanut korvausta 80 000€/199 = 400€.

    Lampaanlihan tuottajahinta on noin 3€/kg. Lammas saavuttaa ”päätehakkuukypsyyden” kun teuraspaino on noin 25kg. Lampaasta saa siis keskimäärin 75€. Kun susi tappaa saa 400€. Ei lampuri ole niin pölvästi, että alkaisi sudenkestävään aitaan investoida, kun suden tappamasta saa yli 5-kertaisen hinnan. Vedetään silmänlumeeksi jotain kevyttä aitaa.

    Petovahinkojen todellinen taloudellinen vaikutus on ehkä prosentti-luokkaa hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista. Metsäkeskuksen joku laskelma pelkästää metsien hirvituhoista oli 50M€ vuodessa. Korvaukset petovahingoista ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna metsävahinkojen korvauksiin.

    Näkyyhän tässäkin selvästi maa-ja metsätalousminiteriöksi kutsutun metsästysministeriön strategia. Ministeriö on riistakeskusvetoinen, ei siitä pääse yli ei ympäri. Metsäomistajalla on huutolaispojan asema, vaikka tälläkin hetkellä pitää yhteiskuntaa pystyssä yhdellä sen tukevimmista jaloista.

    Ylläpidetään petovihaa näillä lammasuutisilla ja muilla vastaavilla, jotta saaadaan ”kannanhoidollisella” metsästyksellä tapettua kilpailijat pois. Petovahingoista maksetaan ylenpalttiset korvaukset eikä metsänomistajille oikeastaan yhtään mitään.

    Tomperi 25.11.2021, 15:22

    Noihin tuottajahintoihin pitää lisätä yhteiskunnan tuki niiin sitten oltaisiin lähempänä totuutta.

    Tomperi 25.11.2021, 15:26

    Suomessa tuo saalis petoelänsuhde näkyy selvimmin pöllö ja myyrä kantojen vaihtelussa. Ja ensimmäisenä siinä että pesinnät epäonnistuu tai niitä ai aloiteta ollenkaan vaikka pöllöjä on.

    Scientist 25.11.2021, 15:31

    Lampaat tuottavat myös villaa vuosittain. Ei ole mukavaa jos susilauma kiertelee lammaslaitumen ympärillä. Niin että kesälläkin joudutaan ottamaan lampaat sisään yöksi teräsaidan taakse. Näin ainakin tilanne on länsi-Uudellamaalla.

    Planter 25.11.2021, 15:40

    Kiitos Tomperi.

    Tukien jälkeenkin petokorvaus on keskimäärin ainakin kolminkertainen. Katso linkki pykälä 21. Ehkä tukia saa jotain muutakin, investointi , ehkä kansallista tukea ym? Vaikea kuitenkin uskoa, että yhteiskunnan tuet olisivat yli 5-kertaiset lihan tuottajahintaan verrattuna. Villa on usein lammastiloilla arvotonta jätettä. Kemeraan verrattuna lammastuet ovat aika isoja. Jos kantohintaan saisi yhteiskunnalta 5-kertaisen korotuksen alkaisi kannattaa.

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210342

    suorittava porras 25.11.2021, 17:38

    Petovahinkouutiseen liittyen läheskään kaikkia ei  ilmoiteta. MT:n alkuperäisessä uutisessa kerrottiin ainoastaan kahdeksan naudan joutumisesta suden raatelemaksi. Kuitenkin löytyi tila , jolla 32 nautaa oli päätynyt suden evääksi tai jouduttu lopettamaan susien raatelemana. Lisäksi 12 oli teillä tietymättömillä ja mitä luultavammin ”hukassa”.  Alkuperäisen uutisen lukemat olivat siis vain jäävuoren huippu.

    PS .Ihan mielenkiinnosta kyselen , paljonko Planterilla on metsää ja kuinka merkittävä tulonlähde metsä on hänen kohdallaan? Kotieläintalous on usein päätuotantosuunta ja esimerkiksi yli 40 naudan joutuminen vuoden sisällä suden hampaisiin yhdellä tilalla voi tietää hyvin huonoa sen tilan tulevaisuudelle.

    Hirvi ei ole tiettävästi  tähän mennessä  syönyt vielä ketään konkurssiin, eikä syö. Mittavammat taimikkovahingot Lounais-Suomessa aiheutta ihminen itse jättämällä taimikot oman onnensa nojaan. Jos vaivaudutaan varhaishoitamaan vain kolmannes taimikoista, on hirvieläinvahingoista toitottaminen vain omien laiminlyöntien peittelyä. Petojen vaatiminen avuksi hirvieläinkantojen alentamiseksi on saman luokan hoopoilua , kun vihreiden ilmastovouhotus. Tehdään vain haittaa alkuperäiselle tavoitteelle.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 291)
1 2 3 … 28 29 30