Keskustelut Luonto Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 291)
  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

  • A.Jalkanen

    Ymmärtääkseni ilveksen kaatoluvissa on toisinaan olleet samat perustelut käytössä: arkuuttaminen ja hirvieläinten metsästysmahdollisuuksien turvaaminen.

    Ola_Pallonivel

    Ilves on toinen eläin, jonka metsästyksen tarvetta voisi pohtia.

    Susista sen verran, että uutiskuvissa ne tulee pihoille ja syö kaiken. Lapset viedään taksilla tai kimppakyydillä kouluun.

    Joku ei nyt ihan mätsää.

    arto

    Ilvestä  metsästetään sen takia ettei kanta nouse liian isoksi. Niille ei silloin ruoka riitä. Tarvitsisi valtavan jäniskannan. Jänis kanta taas ei voi nousta isoksi sen hoitaa luonto(jänisrutto). Muistan nuorena erään ilveksen tarinan kävi syömässä lintulaudalla sai salmonellan armoton ripuli Löytyi sitten kuolleena metsästä talvella.

    Metsuri motokuski

    Tuohan on Arto periaatteessa luonnon vastainen menetelmä. Onhan ilveksiä asustellut Suomessa tuhansia vuosia ja siitä huolimatta kanta on ollut elinvoimainen. Kyllähän Ilveksen metsästyksen tarkoitusperät lähtevät ihan ihmisen omasta halusta toimia tietyllä tavalla. Niin kuin kaikessa muussakin toiminnassa.

    A.Jalkanen

    Yleensä ravintoketjun säätely menee, kuten Mm totesi, pääosin juuri alhaalta ylöspäin eli kasvinsyöjän kanta rajoittaa sitä syövän petoeläimen kantaa, ja kasvinsyöjän kantaa rajoittaa sen oma murkina eli kasvit. Etelässä riittää ilveksille murkinaa: täällä on erittäin vahva rusakkokanta sekä metsäkauriin kanta. Näitä on helppo napsia runsaslumisina talvina ruokintapaikoilta, mikä saattaa ärsyttää ruokkijoita. Valkohäntäpeuran vasoja lisäksi tarjolla keväisin runsaasti.

    Jos saaliseläimillä on hyvä vuosi, ilves saa todennäköisesti suurempia pentueita ja sen kanta kasvaa. Huonona vuonna se saa vähemmän ravintoa ja kannan kasvu on pienempää. Kun ihminen ei halua ilveskannan kasvavan lainkaan, hän on pakotettu metsästämään. Mutta ei tarvitsisi metsästää aivan nykyistä määrää, vaan kanta saisi tihentyä ja levitä. Metsästystä voisi sitten lisätä jos alkaisi esiintyä enemmälti haittoja, eli esimerkiksi jos nälkäisiä ilveksiä norkoilisi pihapiirissä.

    Riistapäivät-webinaarissa oli mielenkiintoista tietoa heti alussa Ruotsista. Siellä oli tutkittu mitä eri sorkkaeläimet syövät sekä mihin aikaan päivästä ja missä ne liikkuvat. Huomionarvoista oli se että hirvet ja kauriit liikkuivat eri aikaan päivästä mutta kaikki tutkitut lajit pitävät mustikanvarvuista!

    arto

    Nuoruudessa meillä ei näkynyt ilveksiä ollenkaan. Nyt on suomen vahvinta kantaa jälkiä näkyy valtavan paljon. Siihen vaikutta vahva jäniskanta. Se taas johtuu suurista pelloista ruoka riittää. Samaa se on muillakin eläimillä jos ruoka yllin kyllin kanta lisääntyy holtittomasti.

    Tomperi

    jos ajatellaanettä susi tappais keskimäärin hirviä pelkästään vuoden aikaan siten että lihaa sais keskimäärin 3 kiloa, se mitä ei jaksaisi syödä jis ahmoille ja muille ölijöille, laumassa elävää sutta kohti elikkä vaikkapa 5 hirvee per susi, ja ahmat ketut osin karhut tulis samalla ruokittua.

    niin sitähän pitäs suomessa olla noin 10 000 aikuista sutta ainakin jotta edes hieman hillihtis kannan kasvua ellei kantaa metsästettäs.  Syyvvä pitäs valkohäntäpeuratkin.  Ei varmaan koskaan missään oo ollut  noin suurta susikantaa?  Ehkä se kuvastaa sitä että jossakin on menty ahneuksissa pahasti pieleen kun moinen hirvikanta vastoin luonnonmukaista kantokykyä tekemällä oikein änkeemällä luotu Suomeen.  Tuommoset 500 aikuista sutta Suomessa on kuin pieru saharassa että voihan se tuokshtaa mutta ei haise…

    Kalle Kehveli

    Ilves on vain tehnyt sen, mihin ihminen ei pysty. Sama pitäisi toistua susi-hirvi akselilla. Näin toimii toimiva ekosysteemi. Tyhmät ihmiset ovat vain kuviossa liikaa säätämässä.

    Kalle Kehveli

    500 sutta tappaa 10000 hirveä. Ei hirvi montaa päivää metsässä mätäne, kun se on syöty, ottajia sille on. 1 susi tappaa vuodessa keskimäärin 20 hirveä. 3 suden lauma 60 hirveä. Kyllä sillä on merkitystä.

    Ola_Pallonivel

    Savossa on jäniksiä todella paljon, ollut jo pitkään. Ei ole rutto vienyt. Mutta siellä on myös minkkien määrä räjähtänyt, tulevat jo melkein sisälle. Sillä mietinkin, että Ilveksen kantaa voisi olla hyvä nostaa. Yhden ilveksen olen nähnyt, mutta minkkejä useita. Röyhkeitä ovat ja viime vuonna ostin ensimmäisen minkkiloukun. Sitä en tiedä, syökö ilves minkkejä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 291)