› Keskustelut › Luonto › Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 291)
1 2 3 … 12 13 14 … 28 29 30

  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Lähetetty: 24.11.2021, 10:23

    Merkitty: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • oksapuu 23.1.2022, 11:53

    Palokärki kyllä hakkaa kantoja silpuksi…

    Guuglettamalla löytyy kuvia.

    Puuki 23.1.2022, 12:03

    Palokärjen hakkaamat kannot on erinäkösiä kuin karhujen putsaamat. Palokärki ei esim. kaiva turpeita pois kannon juurelta eikä syytele kaarnaa ympäristöön.   On niitä palokärjen käsittelemiä kuusen kantojakin tässä ihan lähistölläkin.  Hakkaa koloja ja ison kolon jos löytää esim. hevosmuurahaisia kannosta.

    Nostokoukku 23.1.2022, 18:53

    Karhu on ”osa-aikatyöläinen” hirvikannan vähentämisessä. Joten työ jäisi susien hoidettavaksi. Yksinäinen susi lienee aika avuton hirveä vastaan. Tarvittaisiin kunnon lauma joka pitäjään, peuratihentymiin useampikin, ainakin muutamaksi vuodeksi. Lienee mahdoton yhtälö.

    jees h-valta 23.1.2022, 19:16

    On tuossa lähipitäjässä Köyliössä aika iso lauma ja ruokaa yltäkyllin lähimaastoissa. Toimii aivan hyvin. Harvoin joku yksittäinen susi tulee pihapiireihin mutta lauma itsessään elellyt jo vuosikausia metsämaastossa ilman ongelmia.

    Nostokoukku 23.1.2022, 19:44

    Mietitäänpä välillä sitä, paljonko Suomessa on hoitamattomia taimikoita. Muistaakseni Metsälehdessä oli muutama vuosi sitten juttu aiheesta. Niitä oli silloin 850 000 ha ja joka vuosi tulee 150 000 ha lisää. Miksi taimikot noinkin suurelle omistajajoukolle ovat kiinnostavia vasta sitten, kun hirvi siellä käy? Myyrätuhot ovat pahimpina vuosina moninkertaiset hirvituhoihin verrattuna. Tästä ei kirjoitella Maaseudussa eikä aluekomiteoita perusteta ja metsästäjiä haukuta saamattomuudesta. Miksi ?

    mehtäukko 23.1.2022, 20:00

    Siksi kun useimmasta peilistä luimistelee syyllinen.

    Visakallo 23.1.2022, 20:07

    Hoidettujen taimikoiden hirvituhot ovat yhtä todellisia kuin hoitamattomien. Ainoa ero  on se, että hoidettujen taimikoiden tuhot eivät ole korjattavissa. Hirvituhot eivät ole metsästäjien tekemiä, vain hirvet niitä tekevät. Ammutut hirvet eivät tee tuhoja, kaikki muut hirvet tekevät.

    arto 23.1.2022, 20:32

    Annelille Ihan kotimaista rotua suomenajokoiria ne oli kettusuvun uroksia. Ärhäköitä poikia. Samat ajanut ilveksiä kanssa.

    Nostokoukku 23.1.2022, 20:34

    Ymmärrän erittäin hyvin taimikoistaan huolehtivien harmin hirvituhoista. Olen itsekkin niitä työnantajani mailla hirvitellyt. Mutta miksi hoitamattomuudesta ja esim. myyrätuhoista johtuvat menetykset ovat jotenkin hyväksyttyävämpiä kuin hirvituhot.  Ei niihin etsitä syyllisiä eikä aiheuta mediassa jatkuvaa parranpärinää.

    Kalle Kehveli 23.1.2022, 20:48

    Hirvien määrään vaikuttaa ihminen, myyriin hankalampi vaikuttaa.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 291)
1 2 3 … 12 13 14 … 28 29 30