Keskustelut Harrastukset Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 94)
  • Suuri puhallus

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

  • jees h-valta

    Enpä siihen ole sellaista istuttanutkaan. Aidan toisella puolen on minulla se ”päätehakattu” juuri sieltä umpin puolelta levinneen itikkatuhon kuusikon jälkeen jäänyt saarekkeinen kuusen ja männyn sekametsä ja siihen istutin nyt männyn tainta aukkoihin. Jossain kohtaa saarekkeiden kuuset poistetaan vallan kunhan kasvavat jonkunmoiseen tukkikokoon. Tai ainakin sitä yritetään.

    jees h-valta

    Alaosiin laitetaan rauduskoivua vielä kunhan taimet tulevat. Ja siellä alhaalla sitten onkin vastassa h-haavikko. Rehevässä pohjassa.

    Planter

    Metsänomistajille tarkoitettujen vahingonkorvausrahojen lisäpuhallus jatkuu:

    Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

    ”Esityksessä ehdotetaan riistavahinkolakia muutettavaksi siten, että riistanhoitoyhdistyksien osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvattaisiin riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista.”

    http://mmm.fi/documents/1410837/2227482/20170612-Luonnos_HE_riistanhoitomaksu-_ja_pyyntilupamaksulain_ja_er%C3%A4iden_siihen_liittyvien_lakien_muuttamisesta.pdf/23772809-5927-49bd-adfa-c68233d719e1

    Puuki

    Pystyykö niistä huvenneista riistavahinkorahoista anomaan vahinkojen estämiseen esim. hajusaippuan laittamiseen ja maitopurkkien mä-latvoihin asennukseen tukea, jos ja kun aitauskustannukset on liian korkeita ? Niillähän on jotkut onnistuneet estämään hirvien taimikkovahinkoja. Ennaltaehkäisy on yleensä edullisempaa kuin jälkeenpäin tehtävät toimet.

    Metsuri motokuski

    No en tiedä onko se vääryys jos vahinkotarkastajien kustannukset maksetaan riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta. Parempi se näin on kun metsänomistaja maksaisi kyseiset kulut. Nyt sen maksaa metsästäjät kaatolupa-  ja metsästyskorttivaroista. Nythän sinne kerättän enemmän varoja kun vahinkoihin käytetään. Johtuen koventuneista korvauskriteereistä.

    suorittava porras

    Metsästyskortin hintaakin korotetaan  .Kertyviä varoja ohjataan riistakantojen arviointeihin .

    Planter

    No en tiedä onko se vääryys jos vahinkotarkastajien kustannukset maksetaan riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta.”

    Ei kai se kovin suuri vääryys ole. Suuri vääryys on kuitenkin se, että kaatolupamaksuina kerätyt varat on lain mukaan tarkoitettu ensisijaisesti käytettäväksi metsänomistajille vahinkokorvauksiin ja nyt enää noin 10% ohjautuu siihen.

    Valtion metsien inventointiohjelman mukaan vahingot eivät ole vähentyneet, mutta korvaukset ovat lähes loppuneet.

    Jos riistahoitoyhdistyksestä osallistutaan tarkastukseen uuden lain mukaan aiheutuvat kustannukset korvataan. Kun metsänomistaja ottaa vapaata työstä osallistuakseen tarkastukseen, niin olisi syytä korvata myös hänelle koituneet kustannukset riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta? Ei niitä makseta, mutta tarkastusmaksun metsänomistaja joutuu maksamaan metsäkeskuksen tarkastajalle.

    Pahimmillaan korvauskriiterien kiristyksen jälkeen metsänomistaja ei saa korvausta riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta.  Hänelle laissa määritelllyistä korvausista maksetaan riistanhoitoyhdistyksen tarkastukseen osallistuvalle korvaukset, metsänomistaja joutuu maksamaan tarkastusmaksun metsäkeskukselle eikä saa mistään korvausta kustannuksista joita aiheuttuu tarkastukseen osallistumisesta.

    Onko reilua ja tasapuolista?

    mehtäukko

    Ei ole.

    Kuten mainittu,valtion hallinnoiman elukan haitta ja toisen omaisuuden tuhoaminen olisi samaisen tahon korvattava laskun mukaan. Siinä olisi mukana tehdyt hukkaan valuneet ostopanoksen,oma työ ja odotusarvo.

    Tai yhdessä sovitun X -hirveä /1000ha kohti määritellyn vaihteluvälin puitteissa tapahtuva hirviseurueiden  oman harkinnan mukainen verotus.Jos näiden jäljiltä on elukoita liikaa tietyn aikajakson sisällä, he maksavat viulut.

    Eikö voisi muka toimia?

    Metsuri motokuski

    Mites ne hirvet käydään laskemassa ? Kun ei tahdota nykyäänkään saada oikeata kuvaa hirvimääristä. Itse en ainakaan voi sanoa tarkalleen kuinka paljon hirviä on minäkin päivänä seuramme alueella vuodessa. Jos sitten otetaan tarkestelukohteeksi vaikka hirvitalousalue ,jossa on kymmeniä seuroja niin kuinka mahdollinen korvaus jyvitetään kun hirvet on eri alueella eri aikaan vuodesta. Taitaa olla helpommin kirjoitettu kun toteuttaa.

    mehtäukko

    Hirvimäärä on sen hallinnoijan ongelma. Jos laskelma ei satu kohdalleen enempi tai vähempi, syykin löytää osoitteen.

    Jos jollakin alueella taimikkotuhot ja liikenneonnettomuudet ovat liian suuret, resepti on selvä.Tai hallinnoija maksaa viulut.

    Kyllä sekarotuisten susirakkien kopterilentoihin löytyy setelirahaa, mutta ei hirvilaskentaan !

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 94)