› Keskustelut › Harrastukset › Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 94)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Suuri puhallus

    Lähetetty: 17.2.2017, 09:42

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Anton Chigurh 19.2.2017, 20:57

    Ne siat on siellä ruotsissa saatu tapettua sukupuuttoon aiemmin useita kertoja. Aseina keihäät ja koirat.

    Planter 3.3.2017, 16:24

    Siltä varalta, että tänne ilmestyy uusia  ”suorittavia portaita”, otetaan esimerkki omalta tilaltani:

    Päätehakkasin 100v vanhan sekametsäkuvion, mäntyä, kuusta jokunen koivu. Tukkikokoisesta kuusesta meni 22% lahokuiduksi. Kuvio on VT (kuivahko kangas), maa-aines hienojakoinen. Ainoa oikea puulaji uudistukseen on mänty. Liian kuiva ja juurikäävän saastuttama, ei käy kuuselle.
    Maan hienojakoisuudesta johtuen istutus, rouste nostaa ylös  kylvötaimet, kokeiltu on. Vattu ja heinä haittaisivat nekin kylvötaimia. Metsäsuunnitelmassa istustus/mänty samoin kirjallisuudessa.

    Kuvio laikkumätästettiin ja istutin männyntaimet. Jo ensimmäisenä syksynä hirvet napsivat niistä latvat.  Hätistelin hirviä pois, oli yhteydessä metsästysseuraan ja pyysin ampumaan pois. Lupia ei ollut tarpeeksi,
    kaikki luvat on käytetty.

    Tein taimikon varhaishoidon, lehtipuut pois ja kaksi taimikonharvennusta. Syönti jatkui vuodesta toiseen. On siellä muutama alkuperäinen istutustaimi jäljellä, mutta latvanvaihdon vuoksi mutkikkaita ja harvuuden vuoksi oksikkaita, ei tukkipuuainesta.

    Mäntyjen juurille mättäisiin ja laikkuihin on syntynyt luontaisesti kuusentaimia ja kuviolla on säästynyt vanhoja alle polvenkorkuisia alikasvoskuusia. Olen säästänyt niistä parhaat paikkaamaan syötyjä istutustaimia. Männylle istutetusta kuviosta on viiveellä tullut kuusivaltainen taimikko. Luontaisesti syntynyt juurikäävän saaastuttamaan kuvioon.

    Uudistus 1500€/ ha meni hukkaan. Kiertojasta 10% on mennyt hukkaan. Kuusi on väärällä kasvupaikalla, kasvaa huonosti, tulee lahoa.
    Jalostetuilla männyntaimilla tavoittelin 25%:n lisäkasvua. Tämä on tähän mennessä maksanut jo ainakin 5000€/ha ja lisää tulee koko ajan.

    Nyt nuo ”suorittavat portaat” arvostelevat minua, etten ole tehnyt tuhoilmoitusta. Olen joskus tehnyt, sain muistaakseni 135€/ ha korvausta. Sen jälkeen ehdot ovat kiristyneet. Jos tilaisin tuhotarkastuksen tähän, todennäköisesti joutuisin maksumieheksi. Syy tähän on se, että kuviolla on hyvä ”kasvatuskelpoinen” kuusitaimikko. Olen tottunut laskemaan tuotot ja ”vahtimaan” vähiä säästöön saatuja rahojani. Tällaisessa toiminassa,puuntuotannossa,  en niitä pidä. Tila otetaan muuhun käyttöön tai myydään pois. Kyllä myynti onnistuu jollekin ”keltanokalle”, koska kuusitaimikko on päältäpäin ihan kaunis ja vihreä, mutta ”silkkoa sisältä”.

    Joutuisin kaiken muun lisäksi maksamaan siitä, jos uskaltaisin ilmoittaa tuhon.

    Jos todelliset tuhot korvattaisiin, niin jo 1000 ha tällaista taimikkoa tekisi 5 milj. euroa. Eiköhän vastaavia tapauksia löydy helposti 30 000 ha rahassa 150 miljoonaa.

    Hirvituhokorvaukset 2015 olivat 450 000€.

    Riistaihmiset perustelevat, että hirvikantaa voi nostaa, koska tuhot ovat vähentyneet (=tuhoilmoitukset). Eivät he voi mukamas tietää, kun metsänomistajat eivät tee tuhoilmoituksia.

    Kuitenkin samassa MMM:n organisaatiossa ihan  vieressä riistakeskuksen kanssa on Luuonnonvarakeskus, joka tuottaa alla olevan linkin mukaista tietoa.

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

    Eräs ”suorittava porras”:

    ”Ei riitä , että vahinkoja manataan ja päivitellään hirvien paljoutta . Näyttö tilanteesta on saatava siirtymään selkeinä lukuina myös sidosryhmien ja viranomaisten käyttöön . Lisäksi yhteistyötä on lisättävä niin metsästäjien , kuin myös metsästäjien ja maanomistajien kesken ”

     

    Kalle Kehveli 3.3.2017, 17:11

    ”Suorittavat portaat” tervaan ja höyheniin. Näin olisi toimittu ennen.

    helge6 3.3.2017, 17:45

    Kallelta eräänlainen ” yhteistyötarjous” hirviongelmaan. Ei ehkä kovin hedelmällinen tämäkään. Mutta jonkinlaisessa linjassa pahimpien metsästyksen vihaajien kanssa. Metsästäjät ovat vain maalitauluina.

    Planter 3.3.2017, 18:11

    Minä en ainakaan ole metsästyksen vihaaja. Toivon, että metsästettäisiin enemmän ja kadettaisiin hirviä enemmän. Kaikki tuntemani paikkakuntalaiset metsästäjät ovat mukavaa porukkaa. Varmaan Helgekin olisi ihan luonnikas kaveri, jos istuttaisiin makkatulilla muistelemassa menneitä.  Vika on johdossa! Ilmeisesti joillekin ”vuorineuvoksille” pitää järjestää paljon ja helposti kaadettavia hirviä ja siitä kärsivät muut.

    Kalle Kehveli 3.3.2017, 18:28

    On se hirvimäärien ylläpito täysin ruohojuuritasollakin. Kokemusta metsästyksestä muutaman tuhannen saaliin edestä. Kuitenkin se on vain harrastus, joka ei saa aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle.

    helge6 3.3.2017, 18:52

    Voiko kalle kertoa noin kovalla metsästyskokemuksella, minkälaista vahinkoa hän on harrastuksellaan maanomistajille aiheuttanut.

    Meilläpäin kuitenkin ne hirvet aiheuttaa vahinkoa. Vai?

    jees h-valta 3.3.2017, 20:00

    Kallen linjoilla olen. Ja kokemuksesta. Kyllä sieltä hirvestäjiltä sitä asennetta löytyy ainakin kun aletaan hirvien määristä puhumaan. Aika nopeaan tuli viimeksikin, jopa kiukkuisesti kun tivasin että miksi niitä ei sitten aleta pikkuhiljaa ampua enemmän. Tuli ettei niitä sillai vaan ammuta ylettömiä! Vaikka itse juuri myönsi ennen että niitä on runsaasti. Ja silloin on seuran kokouksiin nämä jarrut usein aika äänekkäitä vastustamaan isoa kaatomäärää. Ettei vaan vaaranneta kannan jokavuotista runsautta. Sieltähän ne päätökset kaatolupien hakumääristä lähtee. Seuran sopimasta kaatotavoitteesta.

    suorittava porras 3.3.2017, 20:06

    Planter :

    ”Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru.”

    Ei ole kyseessä suuri puhallus ,vaan nimimerkin tietämättömyys .

    Vuonna 2009 korvausperusteita muutettiin ja muutoksen seurauksena korvauksia maksettiin kolmelta vuodelta taannehtivasti . Tästä johtui piikki korvausmäärissä . Viime vuosina lupamaksuina kerätyistä korvausmaksuista on jäänyt käyttämättä 2/3 osaa , kun korvauksia ei ole haettu .

    Tässä hieman korvaustilastoja/metsä Varsinais-Suomen osalta  vuosien varrelta .

    Vuonna 2002 vahinkoja korvattiin 500 000 eurolla . Hirvikannan voimakas leikkaamien oli aloitettu ja vuonna 2003 korvaussumma oli jo puolittunut  250 000 euroon . Vuonna 2005 luku oli 100 000 euroa . Tuolloin alueella tehtiin 27 vahinkoarviota .

    Vuoden 2016 sidosryhmien kuulemistilaisuuden aineistosta käy ilmi , että metsävahinkoarvioita oli tehty 3 kappaletta ja korvaussumaksi muodostui 3741 euroa. Peltoihin kohdistuvia vahinkoja oli ilmoitettu 16 kpl.

    Planter on tarttunut kovasti kuulemistilaisuudessa esitettyihin mielipiteisiin hirvikannan tiheydestä .

    Ongelma on ollut tiedossa ja vuonna 2015 kadettiin 14 % enemmän hirviä edellisvuoteen verrattuna ja vuonna 2016 luku oli 20% suurempi verrattuna 2015 määrään . Missä tahansa muussa toiminnassa kuvatut kasvuluvut ovat kovia . Kerralla hirvien määrää ei voi tuon rajummin pudottaa .  On katsottava välillä, miten ”lääkitys” tepsii ja jatkettava seuraavana vuonna tilanteen edellyttämällä tavalla .

     

     

    Planter 4.3.2017, 09:16

    Unohdin lisätä ketjuun tämän aiemmin tekemäni ihmettelyn luonnoksesta uusiksi korvausperusteiksi. ”Suorittava porras” näkyykin käyneen lisäämässä väliin, että vahingot ovat loppuneet. Tarkoituksena, että tekemäni havainnollinen esimerkki korvauksen tasosta häipyisi näkymättömiin. Tulos oli aika yhtenevä Kärkkäisen vaatimusten kanssa, että vuositasolla korvauksen pitäisi olla 100 miljoonan euron luokkaa.

    **************************************************
    Planter
    26.12.2016, 11:15

    Uudesta korvaus asetusluonnoksesta: Nyt luokkien määrää aiotaan vähentää kahteen: Ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista. Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta. (näistä ei siis saa korvausta)

    Metlan Vilppula/Lapinjärvi katkontakokeista, joissa jäljitelty hirven syönnöstä:

    1= Katkaisu 1. vuosikasvain
    2= Katkaisu 1. vuosikasvain + puolet ylimmäisestä oksakiehkurasta
    3= Katkaisu 1. vuosikasvain + koko ylin oksakiehkura

    Käsittelytapa 1 ja käsittelytapa 3 heikensivät puun laatua eniten. Huomioitavaa on, että käsittelytavasta 2 ei seurannut haaraisuutta lainkaan. Ranganvaihdos tapahtui käsittelyssä jätettyyn sivuoksaan, josta syntyi uusi pääranka, näin runkovaurio jäi ainakin ulkoisesti vähäisemmäksi.

    Katkontakokeessa tehty latvavaurio aiheutti lähes aina puun laatua alentavan runkovaurion. Viimeisen vuosikasvaimen ja koko oksakiehkuran katkonta aiheutti vakavimman vaurion.

    Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös. Asetukset tarkentavat lakia, mutta eivät muuta sen sisältöä

    ”Riistavahinkolaki 3 §
    Hirvieläinvahingot

    Metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.”

    Nyt uudella asetuksella tarkennetaan, että kokeissa todetut vakavimmat vauriot jätetään korvauksen ulkopuolelle. Meneekö oikein?

    Puuntuottajat ovat kynnysmatto, johon pyyhitään jalat ja jonka yli kävellään! Mistään ei välitetä mitään!

    ***********************************************

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 94)
1 2 3 4 … 8 9 10