Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,676)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Metsuri motokuski

    Mihinkä perustuu väite ettei metsänomistajien sidosryhmien näkemyksille ole annettu arvoa ? Uskon että on. Ihan niin kuin muidenkin sidosryhmien näkemyksille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    UPM on päättänyt lisätä lehtipuiden osuutta metsissään ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin takia. Heli Viirin suositus Metsätieteen Päivän webinaarissa:  tapetaan enemmän hirviä!

    Mitä hirvikannan puolittumiseen tulee, jos päästäisiin arvioidusta vuoden 2001 talvikannasta (160 000) 80 000:een, niin sitten oltaisiin puolessa pahimmista ajoista.

    Metsuri motokuski

    Tapetaan, tapetaan. Kunhan täällä muutamat kriitikotkin lähtee jahtiin tuonne räntäsateeseen. Ai niin. Eihän sinne tarvii lähtee. Valtion koirat hoitaa homman.

    Gla Gla

    Säännöllisesti sidosryhmäkuulemisten tuloksista uutisoidaan. Tässä yksi esimerkki:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    Mtk on Metsälehden sivuilla kertonut ajavansa tavoitteeksi 1-2/1000 ha. Melkoista pokkaa osoittaa se, että Suomen pahimpiin kuuluvalla vhp-alueella näkemykset sivuutetaan tylysti.

    Räntäsadekeskustelut on kiinnostavia. Jotain hohtoa siinä täytyy olla, että sateeseen halutaan ja kantaa pidetään suuren saalismäärän takia ylhäällä. Osansa saa kolaripäivystäjät, jotka lähtee keskellä yötäkin räntäsateeseen haavoittunutta eläintä jäljittämään. Kannan leikkaus vähentäisi myös kolareita.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei taida toteutua nuo unelmat…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Edistäisikö metsästäjien määrän lisääminen eli kriitikoiden lähtö metsästämään oikeasti hirvipolitiikan tekoa? Se saattaisi ainakin lisätä riitoja seurojen sisällä – jos edes pääsisi jäseneksi, jos avoimesti kritisoi nykyistä politiikkaa. Jos hirvieläinkannat alennetaan sellaiselle tasolle, jossa puulajin voi valita metsänhoidollisin perustein, vähempikin henkilötyövoima riittää syksyn ja talven urakkaan. Eikös sopiva taso riipu tarjolla olevista ravintovaroista ja muiden hirvieläinten sekä petojen kannoista, ei metsästäjien määrästä.

    Metsuri motokuski

    Kyllä sinulle Anneli tilaa löytyy. Sen voin uskoa että joillekkin tämänkin palstan kirjoittajille voisi tulla ongelmia ihmissuhdetaidoissa. Eikä pelkästään verotuksen suuruuden takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tjaa, ehkäpä löytyisi, kun paikallinen jahtipiällikkö on serkun poika.

    Ennakkoluulottomasti vaan ratkaisuja peliin. Jos on tahtoa, hirvieläinkannat ovat helpohkosti pudotettavissa. Pitäisi vaan päästä sidosryhmiä tyydyttävään konsensukseen siitä sopivasta tasosta.

    vmt

    Mitäs sitten tehtäisiin, kun ne kannat on pudotettu nykyisestä puoleen, kun monin paikoin ei nytkään paljon metsästettävää ole?

    Kävisikö niin, että ei ole sitten metsästäjiäkään ja kun ravintotilanne ei ainakaan huonone, niin kanta pääsisi taas kasvamaan liikaa sinä aikana, kun odotellaan, että innokkaita metsästäjiä taas ilmaantuisi tarpeeksi?

    Onhan tihentymäalueet varmasti ongelma, mutta miten se nyt sitten ratkaistaan, kun niillä alueilla noita peuroja kumminkin ammutaan jo niin paljon kuin jaksetaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vaihtoehdot ovat siis: 1. ammutaan niin paljon kuin jaksetaan ja 2. ei ammuta lainkaan. Tavoitteena kai pitäisi olla, että sovitaan yhdessä jokin tavoitetaso, ja määritellään eri lajeille vuosittainen kaatomäärä, joka pitää hirvieläinten yhteenlasketun kannan siinä. Matkalla kohti tavoitetasoa voidaan joutua vaihtelemaan vuotuisia määriä. Jos vimmattu ampuminen ei auta, kanta on liian tuottava. Tuottavuutta saadaan alennettua vähentämällä talviruokintaa ja suuntaamalla kaatoja naaraisiin kohti luontaista sukupuolien suhdetta eli 50/50?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,676)