Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Tiedoksi vain , että kaikki kerätty tieto ei ole jokaisen jäsenen luettavissa. Tietoa ei jaella uteliaalle naapurin Kallelle naapurin Villen metsätuhoista tai ajamasta hirvieläinkolarista. Yksityiskohtaista tietoa yksittäistspauksista ei anneta edes vastaavia vahinkoja tarkastavien virkamiesten kesken tietosuojasyistä.

Tärkeintä päätöstentekoa ajatellen on hahmottaa kokonaisuus. Riittävän pohjan päätöksille antaa alueellinen vahinkotietojen yhteenveto ,joka on kaikkien lukutaitoisten saatavilla.

Mitä tulee Visakallon esittämiin uskottavuusongelmiin , ei ole tainnut tulla mieleen , mitä hirviluvista päättävät virkamiehet ajattelivat vajaa vuosikymmen sitten ,kun Visakallo ja Korpituvan Taneli kilvan julistivat ,että pyyntilupia ei myönnetä tarpeeksi. Samaan aikaan hirvikanta oli sen hetkisen tiedon mukaan saatu puolitettua, muutamalla paikkakunnalla hirvi oli rauhoitettu kokonaan ja esim. Kauhajoella hädin tuskin puolet tarjotuista pyyntiluvista käytettiin. Omalla paikkakunnalla ei yksikään 13 hirviseurueesta ollut tyytymätön lupamääriin. Kaikki olivat kyseiseen aikaan sitä mieltä ,että hirvikantaa on kasvatettava. Nyt nähdään ,kuinka kävi…valituksista huolimatta. Jos valitetaan väärään aikaan ,menetetään uskottavuus.

Vahingoista on turha valittaa ,jos niitä ei saateta päättäjien tietoon.Yhteydenotto  asian tiimoilta paikalliseen metsästysyhdistykseen ajaa saman asian eikä maksa mitään.

Miksi suorittava edelleen jaksat toistella väitettä hirvikannan puolittamisesta? Vuosituhannen vaihteen hirvikanta karkasi totaalisesti käsistä, joten luonnollisesti sitä piti leikata. Tiedä sitten, mikä on lopullinen totuus vuoden 2012 hirvikannasta (onko edes puolittunut huippuvuoden tilanteesta), mutta kovasti sen jälkeen kanta on kasvanut. Tämä siis osoittaa sen, että kaatolupajärjestelmää käytetäään hirvikannan pitämisessä n. 100 000 yksilön suuruusluokassa ja halua leikata kantaa metsätalouden, liikenteen ja ympäristön kannalta kestävälle tasolle ei ole. Tälläkin hetkellä kanta pidetään vain noin kolmanneksen alempana kuin huippuvuosina, joten puheet puolittamisesta voidaan jo unohtaa. Jos kanta alimmillaan oli suorittavan mainitsema 0,5 x huippuvuoden kanta eli 70 000, on se kasvanut liki neljänneksellä sen jälkeen! Tämä siis olettaen, että kantaa ennen kuluvaa metsästyskautta ei takaisinlaskennassa hilata ylöspäin.

Tavoitetason määrittelyn ovatkin tehneet metsästät yhdessä riistahallinnon kanssa. Sehän se ongelman ydin on, kun sidosryhmien mielipiteestä ei niin ole ollut väliä. Liipasimen painamisherkkyyden puute on huomattavasti pienempi ongelma, mutta sitä jaksat korostaa. Miksi?

Olisit muuten kirjoittanut, että tavoitetaso on n. 1-6 / 1000 ha.

Unohtui mainita ,että laskennallinen tavoite saavutetaan lupien  käyttöasteilla 85-90%. Värkeissä on varaa leikatakin kantaa ,jos on tarvetta ,ja halua ja kykyä riittää. Omalla paikkakunnalla on metsästäjien hakemien lupien päälle 20%:n potti odottamassa ottajaansa. Käytännössä osa haetuistakin luvista on jäänyt joillakin seurueilla käyttämättä.  Eletään tilanteen mukaan eikä sen ,mitä lehdissä lukee.

En mitä muuta väittänytkään. Sidosryhmiä on kuultu, mutta heidän näkemyksilleen ei ole annettu arvoa. Jos olisi, tavoitekanta olisi puolet nykyisestä. Ja kun suorittavan hokeman mukaan lupakäytäntö on se, jolla kantaa ohjataan ja jolla saadaan seuroille velvoittava vaikutus, saataisiin 85% käyttöasteellakin kanta oikealle tasolle aivan kuten tälläkin hetkellä on suurelta osin saatu.