Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 2,677)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riippuu missä sinä ja aukko sijaitsevat, voitko täsmentää vähän?

    kim1

    Akaassa…,aukolta on matkaa Urjalan rajalle vajaa kilometri…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Urjala… eikös nuo valkohännät syökin kohta ne koivupensaat pois, samoin kaiken muun lehtipuun? Kuulemma kuusipeura syöpi myös kuusen taimia kuten metsäkauriskin.

    puunhalaaja

    Kuten jo pitkään olen arvellut…..sosiaalinen rajoittuneisuus ja vahvat ennakkoasenteet ovat tiedonhankinnan esteenä.

    Tämä suorittavan lämminsydäminen kommentti innoitti minut rekisteröitymään omariistaan. Jos ei rupea sieltä tietoja löytymään, niin selvityspyyntöjä rupeaa satelemaan.

    Lisäksi suorittavan lausunto innoitti minut tekemään parannusta sosiaalisuudessa. Otin ihan omaehtoisesti yhteyttä erääseen tuntemaani paikallisesti merkittävään maanomistajaan. Oli kerran puhetta hirvivahingoista hänen maillaan, ei oikein uskonut mun juttuja metsästäjien toiminnasta. Nytpä sitten lähettelin kuvakaappauksia Kärkkäisen kolumnista käytännön maamiehessä, lähettelin pari kuvakaappausta planterinkin hyvästä kirjoituksesta parin vuoden takaa. Ei ollut kuullutkaan hän alueellisesta riistaneuvostosta ja sen tehtävistä.

    Kylläpä sydäntä lämmitti kun hän lopuksi pyysi neuvoston jäsenluetteloa. Ilolla sen toimitin, tiedä millaiset viestit sinne saattaa herroille lähteä. Ja kaikki tämä suorittavan kannustavan asenteen ansiosta, kiitos vaan!

    suorittava porras suorittava porras

    Eipä kestä!

    Kannattaa kuitenkin vetää vähän henkeä ennen ,kun tekee liian nopeita johtopäätöksiä ja mahdollisia virheliikkeitä.

    Rekisteriin kirjautuminen avaa seurattomalle metsästäjälle näkymän vain omiin havaintoihin ja saaliisiin ja mahdollisuuden merkitä niiden aika ja paikka. Sen pidemmälle et pääse. Paljon laajemman näkymän saat ,kun perehdyt tilanteeseen esim. Rhy:n toiminnanohjaajan kanssa ,jos hän suostuu tietoja esittelemään.

    Omariistan tuottama tieto ei kaikilta osin ole jokaisen käytössä. Osa aukeaa vain viranomaisille ja johtoportaalle. Esimerkiksi kolaritiedot ja hirvieläinvahingot tulevat vain rhy:n johdon tietoon ja paikkakunnan hirvieläinhavainnot näkyvät vain seurakohtaisesti oman seuran alueelta ja yhteenvetona koko alueelta. Yhteisluvan osakkaat saavat tiedot jokaisen seuran kaadoista yksityiskohtia myöten. Jos yhteislupaa ei ole ,vain oman seuran kaadot ovat nähtävillä.

    Helpoimmin jahdin edistymistä voi seurata osoitteesta riistahavainnot.fi , josta löytyy yhteenvedot tapahtumista ja saaliista aluekohtaisesti. (Koskee vain  vain hirveä toistaiseksi) Reaaliaikainen verotusennuste ilmestyy sivuille viikolla 45.  Ennusteen ohella  samalla sivulla näkyy päivittyvä suositus  suunnitelman mukaiseen tavoitteeseen pääsemiseksi hirvitalousalueittain.

    Planter Planter

    ”Kannattaa kuitenkin vetää vähän henkeä ennen ,kun tekee liian nopeita johtopäätöksiä ja mahdollisia virheliikkeitä.

    Omariistan tuottama tieto ei kaikilta osin ole jokaisen käytössä. Osa aukeaa vain viranomaisille ja johtoportaalle. Esimerkiksi kolaritiedot ja hirvieläinvahingot tulevat vain rhy:n johdon tietoon ja paikkakunnan hirvieläinhavainnot näkyvät vain seurakohtaisesti oman seuran alueelta ja yhteenvetona koko alueelta.”

    Kerrataanpa taas mitä on yhteisesti sovittu, kun kovan työn tuloksena laadittiin hirvikannan hoitosuunnitelma, jotta lopultakin saataisiin jotain tolkkua hirvikannan säätelyyn.

    MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
    SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA

    ————————————————–
    2. HIRVIKANNAN HOIDON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

    Julkisen riistakonsernin strategia muodostaa hirvikannan hoitosuunnitelman keskeisen taustan ja hoitosuunnitelmassa toteutetaan strategiassa määriteltyjä tavoitteita.

    —————————————————
    Hirvikannan hoiosuunnitelma sivu 19

    Hirvenmetsästyksen positiivista julkisuuskuvaa edistetään viestinnällä ja avoimella sidosryhmäyhteistyöllä. Kehitetään menettelytapoja, joilla maanomistajien ja metsästäjien välistä tiedonvaihtoa voidaan lisätä.

    —————————————————-

    6.6.1 sivu 62

    Toimenpiteet:

    •Hirvivahinkojen korvausjärjestelmästä, metsävarojen inventoinnistaja valtakunnan metsien inventoinnista saatavat tiedot hirvivahingoista kootaan sähköiseen riistavahinkorekisteriin yhdessä ajantasaisten hirvihavainto-ja saalistietojen kanssa.

    Edistetään hirvivahinkotietojen laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön ja huolehditaan ajantasaisen hirvivahinkotiedon raportoimisesta hirvikannan hoitotavoiteneuvotteluihin sekä metsästyksen suunnitteluunja toteutukseen. (suorittava porras: ”Esimerkiksi kolaritiedot ja hirvieläinvahingot tulevat vain rhy:n johdon tietoon”

    —————————————————-

    Vastuullinen taho

    7.1. Julkisen riistakonsernin toimijoiden roolit hirvikannan hoidossa

    Maa-ja metsätalousministeriö vastaa julkisen riistakonserninohjauksesta ja strategiatyöstä, nimittää valtakunnallisen ja alueellisten riistaneuvostojen jäsenet ja ohjaa hoitosuunnitelmien laatimista ja vahvistaa hoitosuunnitelmat.

    ————————————————-

    Riistavahinkorekisterin ja hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyviä tietojärjestelmiä on rahoitettu metsänomistajille tarkoitetuilla hirvivahinkorvausvaroilla. Tämä on tehty leikkaamalla hirvivahinkorvauksia, joka on tapahtunut kiristämällä vahinkokriteerejä. Säästyneet varat on siirretty tietojärjestelmien kehitykseen.

    ———————————————

    Maa-ja metsätalousministeriö 17.12.2015
    Tiedote

    Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain varojen käyttötarkoitusta koskevia säännöksiä tarkennetaan. Edelleenkin varat kohdennetaan ensisijaisesti hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Jatkossa pyyntilupamaksuina kertyviä varoja voidaan käyttää kuitenkin myös riistavahinkorekisteristä, muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja hirvieläinkantojen hoidosta aiheutuviin menoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vaikka metsästäjät rahoittavat riistahallinnon pääosin korvamerkityillä lupamaksuvaroillaan, ja vieläpä itse keräävät aineistot, oikeuttaako se tietojen saamisen rajoittamiseen? Riistakolmioaineiston tapauksessa lienee perusteltua muun muassa metsäkanalintujen kantojen turvaamiseksi, jotta runsaslintuisille alueille ei tulisi lisää lupien hakua ja metsästyspainetta. Mutta entä riistahavainnot, liikennevahingot ja maatalous- ja metsävahingot? Ovatko ne sellaista paikkaan sidottua tietoa, jota maanomistaja ei halua julki?

    Aikuisen vhp:n teuraspaino on Wikipedian mukaan keskimäärin noin 50 kiloa ja hirvellä se on 100 – 200 kiloa sukupuolesta riippuen? Vhp on nykyisillä maksuilla halvempaa kaataa kuin hirvi. Jos painosuhde on 150/50, maksu vhp:stä voisi olla 17 euron sijasta esimerkiksi 40 euroa (120/40). Saataisiin kasaan sama rahasumma pienemmällä hirvieläinkannalla!

    Pyyntilupamaksun suuruus on:

      1. aikuisesta hirvestä 120 euroa;
      2. hirvenvasasta 50 euroa;
      3. aikuisesta kuusipeurasta, saksanhirvestä, japaninpeurasta, valkohäntäpeurasta ja metsäpeurasta 17 euroa;
      4. kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran vasasta 8 euroa.
    suorittava porras suorittava porras

    Tiedon jakamisesta sen verran ,että  kaikki kerätty tieto on suunnitelmia laativille nähtävissä suoraan. Rivimetsästäjän tietoikkuna on suppeampi.

    Oleellinen ja tärkein tieto löytyy kuitenkin riistahavainnot. fi:stä . Omariista on vain työkalu eri toimijoiden käyttöön. Tavalliselle kansalaiselle siitä ei ole mitään hyötyä.

    jees h-valta

    Tarkoittaa ettei sitä haluta tavallisen kansalaisen tutkailtavaksi. Koska saattaisi hyvinkin montaa kiinnostaa missä esim. peltiä eniten ruttaantuu hirvieläinkolareissa. Sehän on kaikkein aukottomin kannan suuruuren määre.

    Visakallo Visakallo

    Onhan se kieltämättä aika omintakeista, että metsänomistajan metsävaratietojen halutaan kuuluvan kaikille, mutta saman metsänomistajan riistatiedot eivät kuulukaan hänelle itselleen.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 2,677)