Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • kitsas

    Sitolkka unohtaa sen, että metsästäjät eivät luvista päätä. Siitä päättää valtion ohjaama taho. Luvat päätetään kaiketi kannanhoitosuunnitelman perusteella ja siinä taitaa tavoitekanta olla melko iso. Lisäksi jäävään kannan päälle kannanhoitosuunnitelmassa lukee, että mikäli on susia, niin niille on jätettävä extramäärä, että susikanta voi hyvin.

    Asia ei ole ihan noin yksinkertainen, vaikka monimutkaisen kuvion lopputulema onkin sellainen.

    sitolkka

    Niin tässä onkin kaipailtu lajin julistamista virallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin se ei tarvitse eikä sillä saakaan olla mitään kannanhoitosuunnitelmaa. Kotoperäisen lajin kuten suden ruokavalio ei saa perustua vierasperäiselle lajille. Useille vieraslajeille on tyypillistä kannan räjähdysmäinen kasvu. Tämä muistetaan piisamista kun yhteen aikaan kaikki kaupunkien katuojatkin vilisivät niitä.

    Biohorror

    Mitäs laki sanoo tilanteesta jossa aitaisi omat tiluksensa, houkuttelisi nuo elukat sisäpuolelle porkkanalla ja sitten sulkisi portit takana? Onko vhp-tarhaus mahdollista tällä tavoin? Onko se tällöin eläintarha ja pitäisikö ruokintaa jatkaa? Syyllistyykö vapaudenriistoon? Ovatko valtateiden hirviaidat vapaudenriistoa? Vai pitääkö ryhtyä Melan asiakkaaksi ja korvamerkitä joka sorkka? Jos pääsisivät karkuun, pitääkö soittaa media paikalle ja onko ne kaikki silloin ammuttava, jos niitä ei saada kiinni ja takaisin aitaukseen (kuten niille sonneille meinasi käydä)? Täytyyhän tinttejäkin ruokkia koko talvi talipallolla jos on aloittanut, ei voi olettaa että menisivät naapurinmummon talipallolle. Ei kai poloiset sorkkaeläimetkään kilpailevan seuran ruokintapaikalle osaja? Jos lenkkeilijät, marjastajat ja sienestäjät saataisiin pelkäämään vapaana rymyäviä vhp-laumoja edes samoissa määrin kuin susilaumoja vaikka epäsuorasti puutiaisten varjolla. Kumpi tappaa enemmän ihmisiä tilastollisesti susi vai vhp?

    Mutta olen nyt päättänyt hommata edes riistakameran ennen tuota aitaa, että voi laskea montako tulijaa aitaukseen olisi. Nehän voisi nimetä jo etukäteen jos tulee hyviä kuvia, kuten muutkin lemmikit: Luna, Sikki ja Mmu.

    Sen jälkeen hakkautan sen lahohkon kuusikon aidan ulkopuolelta ja pistän rauduskoivun kasvamaan!

    suorittava porras

    Viime metsästyskaudella yhteislupa-alueen käyttämättömät vhp-luvat siirrettiin pankkiin hyvissä ajoin ennen kauden päättymistä ja niitä sai jokainen seurue sen jälkeen pyytää käyttöön tarvitsemansa määrän täysin vapaasti . Tälläkään keinolla ei kaikkia lupia saatu käytettyä .

     

    Moni kaipailee metsästysalueen minimikoon pienentämistä . Mielestäni metsästysalueen kasvattaminen isoksi yhteislupa-alueeksi antaisi enemmän mahdollisuuksia ohjata jahtia myös metsästyskauden aikana . Jokainen lisämetri rajalinjaa heikentää mahdollisuuksia päästä korkeampiin kaatomääriin.

    sitolkka

    Miksi ihmeessä tarvitaan lupa ja alueelle minimikoko. Ei siinä ole mitään järkeä. Se on jo selvää, että seuroilla ei ole edes todellista halua pienentää peurakantaa.

    kitsas

    Suorittava tietää mistä puhuu. Silloin, kun on iso aluevaatimus, niin laajempaa aluetta hallinnoidaan samoilla periaatteilla. Alueiden ollessa pieniä, ajometsästys keskeytyy, kun saaliseläin ylittää rajan. Sitten otetaan koira kiinni, jos saadaan ja lähdetään etsimään uusia jälkiä, jos sattuisi toinenkin ajo päivälle osua. Kyttäysmetsästykseen aluekoolla ei ole suuremmin merkitystä.

    Sitolkka yleistää kaikki seurat samaan sarjaan. Asia ei ole näin mustavalkoinen, vaikka se nykyään muoti-ilmiö onkin.

    Korjausliikkeen täytyy lähteä lupaviranomaiselta. Lakia voisi muuttaa siten, että mikäli luvansaajataho ei pysy kehotuksesta huolimatta annetuissa kantatavoitteissa, voidaan metsästysoikes siirtää riistanhoitopiirin muille seuroille ja maanomistajille.

    Tämä meidän kirjoittelu aiheesta ei taida johtaa mihinkään, ellei kannanhoitosuunnitelmaa muuteta ja sen myötä lupaviranomaisen päätöksiä. Lain muuttamisella olisi tehokkaammat vaikutukset.

    Metsästäjien syyllistäminen on niinkuin keinutuolilla keinuttelu, antaa ihan kivasti tekemistä, mutta ei vie eteenpäin.

    MaalaisSeppo

    Kitsaksen mukaan lupamääristä päättää siis viranomainen. Itsekseenköhän pohdiskelee kammiossaan sopivaa kaatomäärää ja sitten ilmoittaa määrän suuressa viisaudessaan ulkopuolella oleville metsästäjien edustajille? Ehkä ei näin mene, vaan metsästäjäporukat ensin lobbaavat viranomaista tekemään sopivan päätöksen.

    Planter

    Kitsas, onko valtakunnallinen valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma olemassa? En löytänyt kuin jonkun alueellisen, esim Uudenmaan.

    Siinä tavoitteeksi on asetettu koko alueen kattava metsästettävä kanta. Ehkä se tavoitteeseen pääseminen on kiteytetty aika hyvin tässä:

    4.7 Eri verotusmallit käytännössä

    ”Hyviin tuloksiin voidaan päästä vain, jos ollaan valmiita tekemään valintoja, jotka tukevat yhteistä tavoitetta. Säästämällä nyt voi saada tulevaisuudessa enemmän ja parempaa!”

    4.2

    ”Maa-ja metsätalousvahinkoja valkohäntäpeurat eivät juuri laajemmassa mittakaavassa aiheuta.”

    5. Vahinkojen estäminen

    ”Valkohäntäpeurat ovat yleensä melko harmittomia eläimiä maa-ja metsätaloudelle.”

    https://kyrkslattjvf.fi/doc/valkohantapeurahoitosuunnitelma.pdf

    A.Jalkanen

    Riistakeskus päättää luvista käyttäen Luken tuottamaa tietoa kannasta ja riistaneuvostojen asettamia kantatavoitteita. Riistaneuvostot ja lainsäädäntö ovat avainasemassa. Siksi olen kirjelmöinyt valtakunnalliselle riistaneuvostolle, mutta vastaus oli kiusaantunut hiljaisuus. Seuraavaksi lienee tarpeen lähestyä lainsäätäjiä, ehkä kansalaisaloitteen muodossa. Sertifiointiin riistakannan hoito ei oikein hyvin istu, kun asian hoito ei ole metsätalouden toimijoiden vallassa.

    sitolkka

    Kyllähän se niin on että pinta-alavaatimuksen poisto vain helpottaa metsästystä. Ja lupavapaus ehdottomasti. Juuri niinkuin metsäkauriillekin.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 2,595)