Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,596 vastausta, 95 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten mettämiäs toimesta.
Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Planter

    ”..kysyessäni kaatopaloista , varsinainen kysymys kuului :”Montako hirvieläintä on maillesi kaadettu?” Jos vastaus on :”ei yhtään” , voi jahdin kohdentamisessa olla parantamisen varaa…”

    Kysymykseen ”montako”, en pysty vastaamaan. Metsästäjät korjaavat kaatuneet pois. Pystyssä olevia on helpompi laskea ja niitä on liikaa. Suolikasoja kyllä on löytynyt ja ison hirvieläimen lihaa on vielä viime vuodelta pakkasessa. Se taas on ihan sama kaadetaanko niitä omalle tontille, naapurin tontille tai viiden kilometrin päähän. Jahdin jälkeen eläimet kokoontuvat lähiseudun parhaille ruokamaille (lue taimikoihin). Vaikka omalle metsätilalle järjestäisi hirvieläintyhjiön, niin se täyttyy nopeasti.

    Sitä tarkoitin, että jos vhp kaatopaloja aletaan jakaa, niin se on melkoinen logistinen haaste ainakin siinä vaihesssa kun kanta on saatu tavoiteltuun 400 000:een ja niitä vilisee yhtä paljon puolessa Suomea. Jos metsät olisivat vaikka Konnevedellä ja omistaja Espoossa tai Uudessa Seelannissa, niin jokaisen kaadon kahden kilon paketin toimittaminen voi olla haasteellista ja kallistakin, kun kylmäketju ei saa katketa. Itsellekin soitettiin, kun olin Paanajärvellä, että ollaan täällä oven takana, mihin kaatolihan saa laittaa.

    Planter

    yökyöpeli

    Yökyöpeli

    Planter

    kukat

    Äiskän kukat ennen ja jälkeen yökyöpelin vierailua.

    Visakallo

    Meidän nuorenpaa polvea asuu Länsi-Uudellamaalla. Tilanne on siellä se, että koko piha on suljettava korkealla verkkoaidalla, jos aikoo ulkona yhtään mitään kasvattaa. Peura- ja kauriskanta on karannut siellä kokonaan hallinnasta.

    Gla

    Kuvia, joita jokunen aika sitten sanoin tänne laittavani. Tänä vuonna istutettu hehtaarin tienvarsitaimikko.

    https://aijaa.com/JrAJaM

    Arviolta 3/4 taimista on nyt tässä mallissa. Trico-käsittely siis myöhästyi pahasti, mutta jos tästä eteenpäin alkaa tehota, saako noista leikkaamalla kasvatettua ehjän rungon?

     

    Gla
    Gla
    A.Jalkanen

    Kyllä pitäisi koivusta saada puu leikkaamalla tai jopa ilman. Sehän vaihtaa itsekin latvaa joka vuosi johtuen kasvutavastaan. Jos lahovikaa ei tule, latvanvaihto jää tyvelle eikä vaikuta lopulliseen tukkisaantoon juuri lainkaan.

    Puuki

    Koivun kasvutapa on tosiaan haarajatkoinen joten kasvattaa uuden latvan mutta itse olen miettinyt , että jos on 2 tasapitkää oksaa, niin voi kasvaa 2-latvanen .  Pitäisi 2. oksa katkaista mutta milloin on sopivin aika siihen ?  Kevät muuten mutta ei  mahlan valunnan aikoihin.  Keskikesä voisi olla passeli , kun taas syksyllä voi sienitauti iskeä helpommin.

    A.Jalkanen

    Ainakin koivua käsketään karsia juuri keskikesällä eli juhannuksen aikoihin.

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 2,595)