Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen

    Poronhoitoalueella maanomistaja on samalla lailla lainsuojaton. Porot tunkevat pihoihin ja syövät kaiken.

    sitolkka

    Ei täysin noin. Viljellyt pellot tulee paliskuntien aidata mikäli maanomistaja niin vaatii.

    A.Jalkanen

    Jos on noin niin hyvä, mutta FaceBookissa ryhmässä ”Poronhoitoon ei ole edellytyksiä nykymuotoisena toimintana” kuulee toisenlaista viestiä. Aitaaminen ei auta sorkkaeläinten muihin haittoihin, mutta suojaisi viljelyksiä ja taimikoita. Etelässä vaan viljelyksiä on niin laajasti, että aitaaminen voi olla hankalaa.

    sitolkka

    Puhuvat vastoin parempaa tietoa. Monissa paliskunnissa tuskaillaan isojen aitauskulujen kanssa.

    Planter

    Puunhalaajalla oli erittäin hyviä kysymyksiä edellä, miten ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan ja mikä olisi se sopiva määrä, jos niitä pitää olla. Ainoa ihan selkeä ehdotus oli tämä:

    ”Jokaisen ampuma-aseen käyttöön perehtyneen kannattaa liittyä seuraan.”

    Kun olen kysellyt miksi täällä lounaassa sallitaan hirvitiheystavoitteita yli laissa määritellyn ylärajan 4/ 1000 ha, niin ainoa selkeä vastaus on ollut, että täällä  on metsästäjiä niin paljon enemmän, että kanta täytyy pitää suurena, että kaikille riittää kaadettavaa.

    Nyt peuraongelman ratkaisuksi esitetään metsästäjämäärän lisäämistä. Tuon logiikan mukaan se johtaisi siihen, että peurakantaa pitää edelleen kasvattaa, että uusillekin jäsenille riittää kaadettavaa.

    Kun olen kysellyt onko ongelma ampujien puute, niin ei ole. ”Riistahoitoon” kyllä otetaan mielellään lisää väkeä.

    500 ha:n pinta-alavaatimukselle ei ole mitään järkiperusteita, kun seuruemetsästys ei ole käytössä peurajahdissa. Se pitäisi poistaa, silloin ongelmista kärsivät voisivat pyytää kenet tahansa luvat omaavan metsästäjän poistamaan ongelmaeläimet taimikosta, viljelmiltä ja puutarhoista. Nyt on laajoja peurojen suojelualueita esimerkiksi asutuskeskusten liepeillä, missä kukaan ei saa metsästää.

     

     

     

    kitsas

    Edellä kyseltiin metsästäjien ehdotuksia ongelman ratkaisemikseksi, tässä pari.

    1. Maa- ja metsänomistajat yhtenäistävät rintamansa tämän asian ratkaisemiseksi ja painostavat kautta linjan poliitikkoja asian hoitamiseen.

    2. Määritetään ministeriön toimesta sitova eläinmäärä / 1000ha – siis ylä- ja alaraja.

    3.  Määritetään talviruokinnan kielto asteittain – tarkottaa sitä, että  kannan puodotessa tavoitemäärää kohti, vähennetään ruokintaa hallitusti, siten, ettei tule kannalle nälkäkuolemia – tämä riski on kovana lumi- ja pakkastalvena.

    4. Metsästyskortin ja ampumamerkin suorittaneille maanomistajille annetaan oikeudet ampua eläimiä mailtaa niillä alueilla, joilla kanta ylittää jonkun, esim. 10/1000ha rajan. Tämä tietenkin täytyy mahdollistaa organisoidusti siten, että samoissa pusikoissa ei ole muita kyttäämässä – muuten vähenee myös maanomistajat.

    Kannan leikkaamisesta sanoisin, että se ei ehkä niin helppoa ole, kuin sitä äkkiseltään luulisi. Vaatii mahdottomasti tunteja, ennen kuin on fileet pakkasessa. Kaikki kynnelle kykenevät leikkaustalkoisiin mukaan.

    sitolkka

    Muuten hyvä, mutta haitallisen vieraslajin kantatavoite pitää olla pyöreä nolla eli 0.

    A.Jalkanen

    Tuossapa noita hyviä ehdotuksia jo tuli. 500 ha pinta-alavaatimus pois ja ”kitsaksen lista” täytäntöön. Ruokintaa voi käyttää syksyisin metsästyksen apuna, mutta talviaikainen ruokinta pitäisi minunkin mielestäni ajaa alas asteittain.

    Metät kunnossa!

    Kaikkea sopii, mutta liika on liikaa. Kesälomareissulla tuli poro puskista juoksua suoraan sivusta eteen eikä mitään ollut tehtävissä. Täysikasvuinen vaadin. Outlander siihen kuntoon, että vakuutusyhtiö lähetti rahat tilille – ja pyysi lähettämään postitse toiset avaimet AVK:lle. Vakuutusmaksuissa tämäkin jollain tavalla aikanaan kaikille näkyy….

    sitolkka

    Ruokinta tosiaan pitää ajaa asteittain alas.  Eihän se eläinparkojen syy ole, että ahneet riistamiehet on kannan kasvattaneet näin isoksi.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 2,595)