Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla

    Hakukoneen avulla katsottu ensimmäinen tulos Keski-Suomen metsästysseuroista osoitti sen, että rajoituksia metsästykseen on asetettu kauriille.

    Tuskin on ainutlaatuinen tilanne tämä, mutta suorittavan puheet vapaasta metsästyksestä voidaan unohtaa. Jos valtio lainsäädännöllään antaa vapauksia, metsästyseura sitoo jäsenistönsä omilla säännöillä. Valtio valtiossa.

     

    suorittava porras

    Rajoitus saattaa olla mo:n toive ,joka hoidetaan yleisimoituksella. Meillä vastaavassa tapauksessa maanomistaja kielsi kaiken metsästyksen. Kun alue vuokrataan kaikelle riistalle ,voidaan erityistoiveet huomioida GLA:n linkin esittämällä tavalla saalislajikohtaisesti mo:n ja seuran yhteisellä päätöksellä.

    mehänpoika

    Olen tähän saakka vastustanut susikannan lisäämistä. Tilanne on muuttunut jatkuvasti metsänhoidon kannalta huonompaan suuntaan, joten luonnonsuojelijoiden tukema susi voisi myöhemmin toimia pelastajana. Susi- ja ilveskannan kasvattaminen voisi tulevaisuudessa pelastaa ainakin 1-2 vuotisten kuusen taimien latvojen syöntejä. Mäntyä ja koivua kun ei etelä-Suomessa ole enää enemmälti juuri hirvien syönnösten vuoksi istutettu. Hirvimiehille kun ei kohtuullinen hirvikanta ole koskaan riittänyt.

    Gla

    Melkoinen sananvalta maanomistajilla onkin suorittavan seuran alueella. Se, että maanomistajat vaativat leikkaamaan sorkkaeläinkantoja, ei aiheuta minkäänlaisia reaktioita, mutta nyt yksi maanomistaja laittoi koko seuran metsästyssäännöt tuhansien tai kymmenien hehtaarien alueella uusiksi. Oliko kylän kirkkoherra, opettaja vai apteekkari?

    Uskotko suorittava itsekään tarinoitasi.

     

    suorittava porras

    Kymmeneen vuoteen ei ole valkohäntiä tarvinnut metsästää ,kun asia hoidettiin kuntoon ajoissa. Kauris puolestaan näyttäytyy vain autoillessa ,mutta metsästystilanteessa siitä ei näy vilaustakaan…paitsi edellä mainitsemasi mo:n tiluksilla ,joilla emme saa metsästää. Hirvien osalta olemme käyttäneet anomamme luvat ja hakeneet tilanteen mukaan lisää pankista. Pitkän ajan kaatoprosentti on pankkiluvat huomioon ottaen yli 100. Valtakunnassa vastaava luku vähän yli 80  keskimäärin. Mitä muuta pitäisi vielä tehdä? Maapohjillekin voi istuttaa vaatimukset täyttävää puulajia ja vakiintuneita hyvässä kasvussa olevia männyntaimikoita on pilvin pimein. Tämän vuotta työkohteina on ollut puhtaita männiköitä tai koivikoita. Hirvet eivät ole syöneet niitä nykyiseen verrattuna kolminkertaisen kannankaan aikana.

    A.Jalkanen

    Tuoreen kyselyn mukaan kansa pelkää metsän eläimistä eniten sutta ja heti seuraavaksi eniten punkkia. Erittäin hyvä tulos, vaikka punkin kohtaamisen todennäköisyys on monta kertaluokkaa suurempi kuin suden. Vielä kun kansa oppisi laajemmin yhdistämään kauriin ja vhp:n näkemisen punkkiin, päästään asiassa eteenpäin.

    Omalla metsätilallani Keski-Suomessa on vhp ollut jo kauan mutta kanta ei ole kasvanut. Sen sijaan metsäkauris on lisääntynyt vaikka en tiedä kenenkään sitä ruokkivan. Pyysin yhtä hirviseurueen aktiivimetsästäjää karsimaan kantaa tilaltani mahdollisuuksien mukaan.

    Gla

    Ei voi kuin ihailla sikäläisiä olosuhteita. Hirvikannan voi kolminkertaistaa eli 3×3=9 yksilöä/1000 ha ja silti taimikot säästyy. Hirvitaloussuunnitelman mukaan haitat kuitenkin on jo suuruusluokassa 4/1000 suuret. Ja kun metsästäjä pakkaa kiväärinsä autoon, kauriit osaavat paeta yhden rauhoitetun tilan alueelle.

    Uskotko suorittava itsekään tarinoitasi.

    suorittava porras

    Paljonko veikkaat kannan vahvuudeksi ,jos viiden peräkkäisen vuoden kaatomäärä on keskimäärin yli 20 hirveä/4000ha. Enimmillään 27? Hakkaan parhaillaan mänty kohteita alueilla ,joilla kaatomäärät olivat tätäkin suuremmat kyseiseen aikaan. Hoitamattomuus ja istuttaminen liian rehevälle maapohjalle on tästä huolimatta ylivoimaisesti suurin ongelma männiköiden laadun ja määrän suhteen ja hirvivahingot rikkana rokassa. Yksityisten mailla enemmän ja yhtiöiden mailla vähemmän.

     

    Gla

    Kun tuon 4000 ha alueen ulkopuolella kaatomäärä on jotain muuta kuin 20, noin pienen alueen luvuista ei paljon kannata päätellä.

    Hoitamattomuus on jokaisen oma päätös, hirvien määrästä johtuva tuhoriski ei ole. Lisäksi ruokintapaikoista tehdyn selvityksen mukaan hirvieläintuhot lisääntyvät parin kilometrin säteellä ruokintapaikasta. Vai oliko se nuolukivestä. Melkoisia tilakokoja tarvitaan, jotta noiden sijoittelu on hallittua eläinten liikkeiden ohjailua. Montako nuolukiveä teidän seuran alueella on?

    Kerrotko vielä, miten hakkaat tällä hetkellä myös virheettömiä rehevien maiden koivikoita, joita on kasvatettu taimivaiheessa samojen hirvikantojen aikoihin.

    Sitä vaan en käsitä, miksi kauriit osaa paeta rauhoitettujen alueiden suojiin, mutta hirviä riittää tuollaisia määriä lahdattavaksi metsästykseen vuokratuilla alueilla. Tosin jos kommenttejasi aletaan muistella, kyllä hirvetkin sinne osaavat paeta, kun on kyse hirvien vähennystarpeesta ja saada aikaan toimivia yhtenäisiä metsästysalueita. Tällä kertaa intresseihisi kuului kuitenkin esitellä näyttäviä kaatolukuja, joten nyt hirvet eivät paenneet metsästäjiä.

    Uskotko suorittava itsekään tarinoitasi.

     

    suorittava porras

    Se vain on fakta ,että ensimmäinen kauris osui metsästäjän tähtäimen metsästystilanteessa vasta tänä keväänä ruokintapaikalle mennessään pellolla . Henki lähti. Tilanteita vaan puuttuu.

    Hirviä taasen oli tiettyyn aikaan niin paljon , että jahti ei kestänyt ,kun reilun kuukauden ,kun tuo maksimimäärä kaadettiin. GLA:n oppien mukaan kaikki männiköt pitäisi olla hirven perseessä. Kas kummaa ,kun näin vain ei ole käynyt. Vahinkoja liioitellaan vahvasti ja monissa tapauksissa ei edes tunnisteta tai vaivauduta tunnistamaan oikeaa vahinkoihin johtanutta syytä ,kun alueella näkyy sorkan jälkiä.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 2,595)