Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Tämä aihe sisältää 2,596 vastausta, 95 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 päivää, 16 tuntia sitten mettämiäs toimesta.

Esillä 10 vastausta, 731 - 740 (kaikkiaan 2,595)

1 2 3 … 73 74 75 … 258 259 260

Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Lähetetty: 3.9.2019, 18:25
Merkitty: biodiversiteetin kuihtuminen punkki tuho valkohäntäpeura vieraslaji vitsaus ympäristökatastrofi

Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

Tekijä
puunhalaaja

Teema Metsänhoito

Planter 31.7.2020, 10:59

Planter 31.7.2020, 10:59

A.Jalkanen 31.7.2020, 11:29

Jos tartuntoja tapahtuisi vain syksyisin ruokintapaikoilla, veikkaan että borreliaepidemia jäisi vähäiseksi. Olennaista on kaikkien punkkien elinkiertoon liittyvien eläinlajien esiintyminen samalla alueella punkkien aktiivisen kauden aikana. Munista syntyvät larvathan ovat pääsääntöisesti puhtaita bakteereista, joten larvan on saatava taudit myyrästä tai linnusta. Se kehittyy sen jälkeen nymfiksi, joka jo voi tartuttaa ihmisen etsiessään seuraavaa veriateriaa. Jos nymfi on vielä puhdas, se voi saada seuraavalla aterialla tauteja tai vielä lisää tauteja.

Aikuiseksi muunnuttaan punkkinaaras tarvitsee vielä yhden aterian pystyäkseen tuottamaan uudet munat. Elinkierron alkuvaiheessa saavutetaan helpoimmin pieniä eläimiä, mutta loppuvaiheessa tarvitaan isoja, jotta munia syntyisi paljon. Jos kauriiden ruokinta tapahtuu vasta syksyllä metsästysaikana, punkkien aktiviteetti alkaa olla jo hiipumaan päin, mutta ei lopu kokonaan ennen kuin lämpötila painuu päivisin pakkasen puolelle.

Planter 31.7.2020, 12:10

”Olennaista on kaikkien punkkien elinkiertoon liittyvien eläinlajien esiintyminen samalla alueella punkkien aktiivisen kauden aikana.”

Tätä juuri yritin sanoa. Myöhään syksyllä syntyvät larvat eivät taida yleensä selvitä kevääseen, mutta ruokintapaikalla esiintyvät kaikki elinkiertoon liittyvät eläinlajit runsaslukuisina ympäri vuoden. Myyrien talviruokinta pitää alueella yllä runsasta myyräkantaa ja pienet hirvieläimet liikkuvat ruokintapaikan ympäristössä ympäri vuoden, myös ruokinta-ajan ulkopuolella, kun ovat siihen tottuneet. Joten saattaa paikka olla ”bakteerilinko”?

Sinnikkäitä otuksia, sillä tammikuussakin löytyy aktiivisia punkkeja ja ne selvisivät hengissä myös pyykkikoneessa 40 asteen tunnin pesuohjelmasta.

A.Jalkanen 31.7.2020, 12:29

Oho! Aivan, sellaisina talvina kuin viime talvi oli etelässä, punkit voivat olla liikkeellä. Ymmärtääkseni munat pyöräytetään pääsääntöisesti keväällä, mutta eihän punkeista tiedetä kaikkea, joten ei se ruokintapaikan bakteerilinko mahdoton ajatus ole.

Anton Chigurh 31.7.2020, 13:38

Jos asia kiinnostaa, niin kannattaa lukaista Royal Societyn julkaisema tutkimus, joka kertoo millä tavalla puutiaiset (ja samalla borrelia ja muut punkkivälitteiset myyrätaudit) käytännössä haviävät kokonaan: Cascading effects of predator activity on tick-borne disease risk.

Toinen asiaa valaiseva: Deer, predators, and the emergence of Lyme disease.

A.Jalkanen 10.8.2020, 10:20

Tänä syksynä käytössä vhp-lupia jo runsaasti enemmän kuin hirvilupia. Metsäpeuran kaatolupia myönnettiin 18 kappaletta – miksiköhän? Viime vuonna hirven kaatolupien käyttöaste jäi 80 prosenttiin. Käytettiin siis vain varsinaiset luvat mutta ei pankkilupia?

Haukiniemi 10.8.2020, 12:35

Mitä tavallinen metsänomistaja voi tehdä? Kannattaa tarkastella metsästysseuran kanssa tekemäänsä vuokrasopimusta. Vuokrasopimuksen ehtona voi edellyttää, että omilla mailla talviruokintaa ei harjoiteta. Ehdottomasti kannattaa kieltää suurpetojen metsästys omilla maillaan, jos sattuisi vaikka joku ilves perustamaan reviirin. Samoin voi kieltää pienpetojen pyynnin omilla maillaan, kettu on yleinen ja tärkeä kauriin vasojen saalistajia. Pienpedot (ne kirotut supikoiratkin) myös pitävät kurissa myyräkantoja ja vähentävät taimikoiden tuhoja sen kautta. Varteenotettava vaihtoehto on sallia vuokrasopimuksessa vain hirvieläinten pyynti. Pienmetsänomistajan kohdalla yllämainittujen toimenpiteiden merkitys on tietenkin olematon, jos vieressä on normaalisti metsästykseen ja riistanhoitoon vuokrattua metsää.

Isohkojen tilusten omistajilla on muutenkin mahdollisuus vaikuttaa metsästysseuran toimintaan, koska hirvi- ja peuraluvat edellyttävät yhtenäisiä maa-alueita ja ha-luku vaikuttaa lupamäärään. Kokeilkaapa vuokrasopimuksen irtisanomista ja uudelleenneuvottelua.

Viimeinen vaihtoehto on yrittää vähentää tuhoja karkotteilla, hajusteilla ja mekaanisilla esteillä, esim. vuosikasvun suojausta pahvitötteröllä. Nämä taas ovat isohkojen taimikoiden kohdalla toivottoman työläitä ja kalliita, mutta pienen palstan omistajalle varteenotettavia keinoja.

Itsekin metsästäjänä olen sitä mieltä, että valkohännän metsästys pitäisi ehdottomasti vapauttaa. Luvanvaraisuudelle ei ole enää mitään perusteita.

A.Jalkanen 10.8.2020, 12:39

Tulisiko vhp:tä metsästettyä tarpeeksi jos se vapautuisi luvituksesta? Tuo toimenpide ei ehkä riitä, vaan siihen pitäisi suhtautua niin kuin haittaeläimeen joka se siis on.

jees h-valta 10.8.2020, 12:42

Haukiniemeltä hyviä ehdotuksia. Kävin juuri viimeistelemässä suoja-aidan ihan tavallisen havutaimikon suojaksi tuossa Harjavallan Koirakorvessa. Koska elukat sotkevat pehmeällä turvepohjalla taimia jopa vallan maan sisään tai ainakin täysin vinoon. Myös hyvät koivut suojapuustona saavat turhaan siipeensä noiden hirvieläinten riipimisestä. Kansalaisaloite.fi:ssä onkin tuosta metsästyksen vapautuksesta aloite. Käykääpä allekirjoittamassa! Aivan kaikki luvanvaraisuuden voisi poistaa koska eipä tuosta ole muuta ollut kuin haittaa. Keinotellaan lupien haulla kantoja ylemmäs.