Gla:n kommentti 09:06 lähestyy ongelman ydintä.

Päätökset hirvieläinkantojen sääntelystä tehdään maa-ja metsätalousministeriössä, jota jotkut kutsuvat, syystäkin, metsästystalousminiteröksi.

Muutokset metsästyslakiin tulevat menisteriön sisältä, ei nyt tule mieleen tapausta, että jokin eduskunnassa tehty aloite hirvielänkannan säätelyn tehostamiseksi olisi johtanut muuhun, kuin asian hautaamiseen.

Jokunen vuosi sitten tulin MMM:n toimintaa tutkineeksi aika paljonkin. Vastaus siihen mitä MMM aikoo tehdä hirvivahinkojen pinentämiseksi oli, että kaikki vahingot korvataan metsänomistajille ( 0,5- 1,5 milj. euroa vuodessa). Itselleni jäi epäselväksi ovatko todella sitä mieltä tai oliko se pelkkä selitys.

Valkohäntien osalta arvostettu riistantutkija, emeritus professori, on Ylen uutisissa antanut asiantuntijalausunnon, ettei valkohännistä ole havaittu olevan luonnolle mitään haittaa.

MMM:sta on tullut laskelmia, että metsästyksen pelkät hyvinvoitivaikutukset ovat vuodessa 200-300 miljoonaa euroa, siis ilman lihan arvoa.

Metsäteollisuus elää sellusta, ostavat mieluusti järeää tyvitukkia kuitupuun hinnalla. Sitähän nykyinen hirvipolitiikka tuottaa. Toisaalta metsäteollisuudella on tarjota isot hillo-ja hunaja purkit virkamiehille ja päättäjille.

Metsänomistajilla ei ole tarjota mitään. Itselläni ei ollut edes konjakkipulloa, kun kysyin miksi MMM sallii tänne hirvitiheystavoitteet yli 4 / 1000 ha, kun se on itse todennut, ettei taimikon perustamien onnistu niillä tiheyksillä. Vastausta ei tullut.

MMM on keskustapuolueen dynastia. Jos aikoo harjoittaa metsätaloutta ja kärsii hirvieläinvahingoista, on paras tapa vaikuttaa kepuun.

Joko jättää äänestämättä puoluetta tai antaa edustajille ukaasit, että tulee hirtetyksi munistaan ensimmäiseen näreeseen, jos ei ala hoitaa tosissaan asiaa kuntoon.

Puolueen metsästysmyönteisyyden taustalla on varmaankin yhtenä tekijänä yritys saada äänestäjiä kaupunkiseudun metsästäjistä, jotka eivät muuten sitä äänestäisi, mutta jospa metsästysmyönteisyys auttaisi.

Edellä mainittiin ,että metsästysseuraan kuulmaton ulkopuolinen taho olisi kiinnostunut järjestämään kaupallista metsästystä tietyllä alueella. En ihmettele lainkaan ,että asiaan ei innostuta. Se käytännössä merkitsisi ,että joku keräilee rusinat pullasta ja aiheuttaa toiminnallaan kateutta ja myöhemmin mahdollisten maanvuokrakustannusten kasvua. Seuroissa ajatellaan myös tasapuolisuutta. Vieraille ei tarjota metsästysmahdollisuutta ,jos  kaikki oman seuran jäsenetkään eivät ole saaneet saalista vuosiin.

Ammattimetsästäjiin tukeutumisessa on myös omat riskinsä. Tuskin ampuvat viimeisiä elukoita ,ettei rahavirta katkea. Rahaa tulee ,kun metsästettävää riittää ja sitä enemmän ,mitä runsaampana kanta säilyy.

Todellisia ammattilaisia on lisäksi niukasti tarjolla. Pystyvät tappamaan korkeintaan kymmeniä yksilöitä ja tarve olisi yli 50 000 vuodessa. Umpimetsästä  tuskin tappajia löytyy näihin määrällisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.  Sen huomaa ,kun kaatotavoitteet on reilusti tuplattu lähivuosien aikana ja paikoin puhutaan isommistakin kertoimista. Pyyntiluvista homma ei jää enää kiinni , halut ja kyky toimia ratkaisee. Jälkimmäisiin tuskin pystytään vaikuttamaan ,tehtiin ministeriössä sitä tai tätä. Tämän fiksut politikot ovat huomanneet ja mieluusti väistelevät hankalia kysymyksiä.

Porkkanaakin voisi kokeilla. Jos kemera tukea jäi esim. 2018 käyttämättä 7 miljoonaa. Tästä riittäisi 140€/vhp tapporahaa suorittavan mainitsemalle 50000 peuralle. Rupeaisi taas intoa riittämään. Kyse on nimen omaan siitä halusta. Niin kauan kun joku osapuoli haluaa ylläpitää ilmaista liha reserviä ongelma säilyy. Kyvystä ei voi olla kysymys, koska ihminen on maailman sivu metsästänyt/kalastanut useita lajeja lähes tai täysin sukupuuttoon. Lainsäädännöllä pitäisi tehdä metsästäminen mahd. helpoksi.

Metsästysmatkailu ja hirvielänten haittojen korvaaminen siitä kärsiville  pitäisi yhdistää. Jos ja kun ei haittaeläimille tehdä reservaatteja vaan jatketaan entiseen tapaan laiduntamista , muuta mahdollisuutta ei ole kuin estää metsänkasvatuksen liian isot tappiot.  Nythän on kuusen istutus muutenkin epävarmaa E-Suomessa ilmaston muutoksen vaikutusten takia. Liian kuiville maille sen istutus on vielä epävarmempaa kuin sen luontaisille kasvupaikoille.

Myös vhp on leviämässä entistä pohjoisemmas joten ei se ole yksistään eteläisen Suomen ongelma tulevaisuudessa.

Ylijäämäkemerarahojen korvamerkkaaminen haittojen vähentämiseksi olisi ihan sopiva osaltaan, koska se kuuluisi metsänkasvatuksen tukemiseen siinä kuin esim. terveyslannoituksen tukeminenkin.

Kansalaisaloite voisi toimiakin.   Jotkut tärkeät asiat on saaneet sitä kautta ainakin tunnettavuutta ellei muuta.  Esim.  Nyt ajankohtainen aloite vesivarojen yksityistämistä vastaan sai heti tarvittavat kannattajat kasaan.