› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 55 56 57 … 258 259 260

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 28.1.2020, 12:36

    Metsästysvuokrasopimus ei oikeuta ruokintapaikan, passitornin tms. tekoon ilman erillistä sopimusta. Tietenkään ulkopuoliset ei ilman lupaa näitä käytä, eikä tämä tapaus vastaa kysymykseen kolmannen osapuolen mahdollisuudesta metsästää seuralle vuokratulla alueella.

    Gla 28.1.2020, 12:44

    Suorittava: ”Kummasti tuota supikoiraa pidetään harmittomana otuksena.”

    Kuka ja missä yhteydessä on pitänyt?

    Metsuri motokuski 28.1.2020, 12:45

    Supikoira luokiteltiin yhdeksi pahimmaksi haittaeläimeksi Suomen luonnolle ja sen vuoksi päätyi haittaeläinluettelon kärkeen ja lähes vapaan metsästyksen piiriin vuodenajasta riippumatta. Se siitä kannansäätelystä.

    pystykorvat 28.1.2020, 13:56

    Metsästysvuokrasopimukseen voi kirjoittaa myöskin ehdon ettei alueella saa suorittaa riistanhoitotöitä. Ei ilmesty silloin kai ruokintapaikkaakaan. Eikä edes nuolukiveä.

    Lomakkeissa on yleensä kohta jossa sovitaan riistanhoitotöistä, ovatko sallittuja vai ei.

    Gla 28.1.2020, 14:02

    Sopimukseen voi kirjoittaa melkein mitä tahansa, kunhan ei riko lakia. Minulla ruokintapaikat ja nuolukivet kielletään yleisissä ehdoissa. Ei siis tarvitse erikseen kieltää. Pitää erikseen sopia, jos tuollaisia aikoo laittaa.

    Planter 29.1.2020, 10:34

    ”Minusta supikoiran asemaa ei pidä verrata minkkiin tai valkohäntäpeuraan vain siksi, että kaikki ovat vieraslajeja”

    Kaikki riippuu kaikesta.Valkohäntäpeuran ja supikoiran räjähdysmäisellä kasvullakin on kohtalonyhteys. Kymmenisen vuotta sitten aloitettiin ilveskannan ”hoito”.  Ainakin täältä ne hävitettiin lähes kokonaan. ”Kannanhoidon” tarkoituksena, oli hoitaa pois ilvekset, jotka olivat oppineet hakemaan ruokansa valkohäntien- ja kauriiden ruokintapaikoilta.

    Ilveksen lautasmallissa on kuitenkin pääruokalajeina myös hyvin helppo saalis supikoira ja kettu. Ilvesten hoidon seurauksena supikoiran lähes ainoa luontainen vihollinen hävitettiin. Metsästäjät saavat sitten ottaa ilveksen roolin ja jahdata supikoiria ympäri vuoden, joka vuosi. Mikään yksittäinen kampanja ei auta. Vuoden tauko tehopyynnissä ja supikanta palautuu ennalleen.

    ”Kummasti tuota supikoiraa pidetään harmittomana otuksena. Punkit leviävät pihapiiriin varmasti…”

    Ei taida kukaan pitää harmittomana. Tuo punkkiasia taitaa kyllä olla toisinpäin. Supikoira vähentää borrelioosia. Sen lautamallissa on pääruokalajina myyrät ja muut pikkujyrsijät. Myyrät ovat borrelian reservuaareja. Saattaa hyvinkin olla, että myyriä syömällä se ehkäisee borrelian leviämistä, enemmän kuin itse levittämällä.

    Itse olen kotoisin saaristokunnasta ja seurannut siellä koko ikäni ympäristön tilaa ja muuttumista. Sisäsaaristossa vieraslajien haitallisuusjärjestys on omien havaintojeni mukaan aivan selvä. Pahin on valkohäntäpeura, sitten minkki ja seuraavana supikoira. Supille on tullut saaristoon uusi luontainen vihollinen, nopeasti lisääntynyt merikotka. Kun supi uskaltautuu avoimeen maastoon, rannalle, niin siitä lähtee ja äkkiä karvat pöllyten  pilven reunalle, kotkan kynsissä.

    Maa-ja metsästystalousministeriössä varmaan mietitään, pitäisikö alkaa jo merikotkan ”kannanhoito”, sillä se on hävittänyt metsästettäviä vesilintuja, erityisesti haahkat ovat paineessa. Toisaalta se on hävittänyt tehokkaasti myös ei-toivottuja tulokaslintuja, merimetsoja.

    ”Kannanhoidolla” on usein arvaamattomat seuraukset, ei nähdä kokonaisuutta, kun mennään poistamaan ravintoketjusta jokin lenkki.

    Luonto itse hoitaa usein asiat fiksummin, jos sen annetaan se tehdä.

    A.Jalkanen 29.1.2020, 10:52

    Hienoa luettavaa, Planter! Minun punkkitautien torjunnan ’tiekartassani’ ilves on lisättävä laji, eli sen metsästystä pitäisi rajoittaa. Yleisemminkin petonisäkkäät ovat pääsääntöisesti hyödyllisiä ja kasvinsyöjänisäkkäät haitallisia. Ravintoketjun huomiointi lisää osumatarkkuutta: huippupedoilla on tärkeä rooli. Kaikilla pedoilla pätenee myös se, että niiden vaikutus saalislajeihinsa on suoraa saalistusta laajempi pelotevaikutuksen kautta.

    Sitä olen miettinyt, mikä siirtää punkit ulkosaaristoon ja luodoille, joista puuttuvat kauriit ja jänikset: onko se vesilinnut vai jyrsijät vai molemmat yhdessä?

    Puuki 29.1.2020, 11:21

    Olen pitänyt  lähistöllä metsäkauriiden ruokintapaikkaa muutaman vuoden ajan.  Ihmettelin kun pariin pv;ään eivät enää käyneet siellä. Eilen selvisi miksi ; ilveksen tuoreet jälet oli metsätiellä ruokaintapaikalta poispäin.   Oli ollut kytiksellä ruokintapaikan lähellä.   Täällä ne muutamat kauriit ei juuri ehdi tehdä  metsätuhoja. Jos niitä harvoja ei vähän ruokittaisi, niin ne söisi metsistä ja pihoista mitä irti saisivat. Ahmat ja ilvekset pitää kannan pienenä.

    Eilen lenteli myös teeriparvi koivikkoon syömään. Niitä ei ole näkynyt pitkään aikaan parvessa. harvoin edes yhtään viime vuosina. Kanahaukka on ajanut metsäkanalinnut evakkoon muutama vuosi sitten. Se kyttäsi yhtä rottakoiraakin yhtenä kesänä mökillä.

    Anton Chigurh 29.1.2020, 11:45

    …”Minkin saalistuksen vaikutuksesta vesilintuihin on aikaisemmin ollut vain vähän tietoa, mutta ainakin joillekin lajeille, kuten nokikanalle ja pienikokoisille sorsille, sillä saattaa olla merkitystä (Ferreras & Macdonald 1999, Opermanis ym. 2001). Lisäksi minkki on tuntuvasti edesauttanut vesimyyräkantojen jyrkkää laskua Brittein saarilla, missä laji on hävinnyt laajoilta alueilta ja julistettu uhanalaiseksi (Woodroffe & Lawton 1990, Aars ym. 2001).”…

    Metsuri motokuski 29.1.2020, 13:14

    Ei voi kun yhtyä Planterin kirjoitukseen. Ilveksen, ahman ja ehkä myös karhun soisi lisääntyvän ihan etelä-suomea myöten. Uskon että ravinnon puutetta ei ole.

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,595)
1 2 3 … 55 56 57 … 258 259 260