Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • puunhalaaja

    Planter, oletko tuosta supikoirasta nyt ihan varma? Eikö sitä ole pidetty aika ongelmallisena lajina monimuotoisuuden kannalta?

    A.Jalkanen

    Supikoira on sopeutunut meille niin hyvin että sen kannan säätely metsästämällä on lähes mahdotonta. Jokavuotisin ponnistuksin sen voi saada pidettyä pois joltain lintukosteikolta minkin tapaan, mutta peli taitaa olla molempien osalta koko lailla menetetty.

    Gla

    Tästähän tulikin kiinnostava asia.

    Pystykorvat: ”Jos sopimusta kirjoitettaessa sinne on sovittu kuka saa metsästää eli nimi on papereissa ja molemmat osapuolet ovat sen hyväksyneet niin sitten.   Sopimuksessa luovutetaan metsästysoikeus, kokonaan tai joiltakin osin.”

    Minulla on sopimukset lomakkeella, jossa on Mtk:n SLC:n logot. Toisella sivulla yleiset sopimusehdot. Siellä sanotaan mm. että vuokralaisella on oikeus metsästää. Myös vuokranantajalla on oikeus metsästää. Missään ei kuitenkaan sovita siitä, että muilla ei ole oikeutta metsästää. Vain se on määritelty, että vuokralainen ei saa siirtää sopimusta eteenpäin.

    Metsästyslakikaan ei ota kantaa asiaan, vaikka muuten yllättävän yksityiskohtaisesti käsittelee vuokrausta.

    ”Eri asia jos vuokraajalle annettaisiin lupa metsästää alueella. Se ei rajoittaisi  maanomistajan sananvaltaa muilta osin.  Homma olisi muussa tapauksessa aika villiä eikä metsästysoikeuden itselleen vuokrannut tietäisi kuka milloinkin metsässä vastaan tulee.”

    Peruste ei ole kestävä. Jos Planter vuokraa maat hirven ja peuran metsästykseen seuralle a ja kauriin metsästykseen sukulaiselle b, a ja b eivät ole tietoisia toisistaan. Tai jos hankkii luvat Metsähallituksen maille, vielä vähemmän voi tietää, kuka tulee vastaan.

    A.Jalkanen

    Metsästyksen järjestämisen kannalta on hyvä jos molemmille vuokramiehille kertoo toisesta vuokralaisesta. Eränkävijät- ohjelmassa oli tilanne jossa lintumetsästys keskeytyi kun paikalle osui hirvenajo.

    Gla

    Mahtaako edes saman seuran metsästäjät niin tarkkaan tietää, missä kukin juuri tietyllä hetkellä metsästää. Puhumattakaan siitä, mitä seuraan kuulumaton maanomistaja itse tekee.

    Planter

    ”Planter, oletko tuosta supikoirasta nyt ihan varma? Eikö sitä ole pidetty aika ongelmallisena lajina monimuotoisuuden kannalta?”

    Olisi toivottavaa, että supikoira poistettaisiin Suomen luonnosta, mutta se on mahdoton tehtävä. Näkisin, että supikoirien jahtaamiseen käytetyt resurssit käytetettäisiin vielä paljon haitallisemman vieraslajin, valkohäntäpeuran, torjuntaan. Sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kertaluokkaa suurempi ja vielä olisi jotain tehtävissä sen suhteen.

    Luke, Katja Holmala:
    ”Ilman metsästyspainettakin 80 prosenttia supikoirista kuolee ennen ensimmäistä elinvuottaan.
    Supikoiranaaras synnyttää yhden pentueen vuosittain. Keskimäärin pentuja syntyy viisi.
    Jos metsästys jollain alueella on tehokasta, supikoira tasapainottaa korkeaa jälkeläiskuolleisuutta kasvattamalla pentuekokoa jopa 10–12 pentuun.”

    Vieraslajit.fi
    ”Supikoira on kaikkiruokainen opportunisti, joka kykenee hyödyntämään moninaisia ravintolähteitä ja elämään hyvinkin erilaisissa elinympäristöissä myös lähellä ihmisasutusta. Supikoiran pääravintoa ovat pikkunisäkkäät (sekä myyrät että päästäiset), mutta se käyttää ravintonaan myös runsaasti kasviravintoa, kuten marjoja ja viljaa, raatoja, tunkiojätteitä ja hyönteisiä. Etenkin keväällä se saalistaa myös sammakoita, ja voi paikoin pyydystää linnunpoikasia ja syödä munia, harvemmin aikuisia lintuja.”

    Supikoira ei siis ole varsinainen munarosvo, syö toki kun sattuu löytämään. Pahempi peto on mielestäni minkki, joka lintusaareen päästessään tappaa kaiken minkä kiinni saa, vaikka ei syö niitä. Kokemusta on omalta pihaltakin, kiipesi mustarastaan pesään ja puri hengettömäksi kaikki lähes lentokykyiset poikaset. Saattoi viedä yhden menessään, muut vain tappoi.

    Metsästysvuokrasopimuksesta:
    Olen pidättänyt metsästysoikeuden myös itselleni metsästysvuokrasopimuksessa, mutta en kai tätä omaa oikeutta voi lähteä kauppaamaan edelleen muille, edes sukulaisille, se olisi pitänyt mainita seuralle tehdyssä sopimuksessa. Toisinpäin kyllä, eli seura voi ottaa vierailijoita mukaan.

    Sen sijaan voisin tietysti irtisanoa sopimuksen ja tehdä uuden metsästysvuokrasopimuksen vaikka jokaiselle riistalajille erikseen. Jokainen vaan laittaa reppuunsa kopion omasta sopimuksestaan, jos tulee toinen metsästäjä vastaan samoilla mailla, niin voi näyttää millä asialla on.

    Metsästäjien kannalta järjestely voisi tuntua sekavalta, mutta saattaisi olla maanomistajan kannalta hyvä. Metsässä olisi jatkuvasti paljon liikennettä pelottelemassa hirviä pois taimikoista, vaikka jahdattaisiinkin jotain muuta.

    Gla

    Luke, Katja Holmala:
    ”Ilman metsästyspainettakin 80 prosenttia supikoirista kuolee ennen ensimmäistä elinvuottaan.
    Supikoiranaaras synnyttää yhden pentueen vuosittain. Keskimäärin pentuja syntyy viisi.
    Jos metsästys jollain alueella on tehokasta, supikoira tasapainottaa korkeaa jälkeläiskuolleisuutta kasvattamalla pentuekokoa jopa 10–12 pentuun.”

    Mitä tuo tarkkaan ottaen tarkoittaa? Jos jälkeläisiä kuolee, kykenee supikoira kompensoimaan sitä. Kenties emolla riittää paukkuja pienemmän lapsikatraan hoitoon ja se näkyy hedelmällisyydessä. Mutta miten supikoira voi kasvattaa pentueen kokoa, jos aikuisia, emostaan erillään eläviä supikoiria vähennetään? Onko ravinnosta niin kova pula vai mihin tuo perustuu?

    Minusta supikoiran asemaa ei pidä verrata minkkiin tai valkohäntäpeuraan vain siksi, että kaikki ovat vieraslajeja. Toki valkohäntiä pitää vähentää mahdollisimman tehokkaasti, mutta ei se poista tarvetta vähentää supikoiria. Ja mahtaako supikoiran metsästys edes  valkohäntien metsästyspaineeseen vaikuttaa. Onhan supikoiran pyyntiaika 365 pv vuodessa, kun valkohäntäpeuralla vain syksy/talvi.

    Planter: ”Olen pidättänyt metsästysoikeuden myös itselleni metsästysvuokrasopimuksessa, mutta en kai tätä omaa oikeutta voi lähteä kauppaamaan edelleen muille…”

    Tämä on kiinnostava kysymys, johon olisi hyvä saada juristin tulkinta. Mitään monopolia ei ole vuokrattu, joten mitenkään yksiselitteinen asia ei ole. Voihan metsähallituskin myydä oikeuden metsästää kenelle tahansa. Jätän taas linkin laittamatta, mutta hakukoneella lupakauppa löytyy.

    suorittava porras

    Tilanne selviää varmasti ,kun menet kokeilemaan jahtia varsinaisen vuokralaisen pyyntitarkoitukseen viritetylle ruokintapaikalle ilman ennakkoilmoitusta. Kerta on taatusti eka ja vika.

    A.Jalkanen

    Supikoiralla on tiheyteen liittyvä itsesäätely, eli mitä tiheämpi kanta, sitä pienemmät pentueet. Säätely tapahtunee hormonaalisesti ravinto- ja stressitasojen antamien signaalien kautta. Tällaista säätelyä on havaittu monella nisäkäslajilla.

    suorittava porras

    Kummasti tuota supikoiraa pidetään harmittomana otuksena. Punkit leviävät pihapiiriin varmasti ja kykiäisenä kapi mahdollisiin lemmikkieläimiin ,jotka kulkevat irrallaan ulkosalla. Etenkin kapiset ja sairaat yksilöt viihtyvät asutuksen liepeillä.

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 2,595)