Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Gla

    Jauhiainen onkin metsästäjä.

     

    sitolkka

    Uusin Metsästäjä-lehti on valkohäntäpeuran osalta irvokasta luettavaa. ”Valtava peuramäärä on tuonut mukanaan myös hienon lisän metsästyskulttuuriin”.  Että semmosta tällä kertaa…

    sitolkka

    Valkohäntäpeuran saalistolpat jatkavat vuosi vuodelta kasvamistaan ja se lienee toiveenakin.

    A.Jalkanen

    Olen nyt lukenut ”Metsä meidän jälkeemme” -kirjaa sivulle 66, enkä ole vielä löytänyt varsinaisia virheitä, ansioita sitäkin enemmän. On kirjassa toki radikaalejakin mielipiteitä, kuten ”avohakkuu tuhoaa metsän”. Mutta toisaalta on tällaisia helmiä, kuten luvussa ’Punkkien peijaiset’: ”Suurella hirvikannalla on laajempi vaikutus koko lajia ympäröivään ekosysteemiin.”

    Peurakeskusteluun liittyy kirjan lähes neljän sivun punkkiosio, joka on kuin omasta kynästäni.

    ”Hyönteistutkija Lena Huldénin hypoteesi on että punkkimäärä on itse asiassa palautunut Suomessa samalle tasolle, joka täällä on ollut aiemmin. Huldenin mukaan punkkeja riitti Suomessa paljon aina 1950-luvun lopulle, johon saakka karja laidunsi yleisesti metsissä. Tuolloin punkin levittämän veriloisen aiheuttama karjanpunatauti oli iso ongelma, ja tautitapaukset oli pitänyt ilmoittaa viranomaisille 1850-luvun puolivälistä lähtien. Metsälaidunnuksen loputtua punkkikanta romahti. Hulden päätteli, että sittemmin hirvieläimet ovat korvanneet lehmät punkkien isäntinä ja levittäjinä.” ?

    Jatkoa seuraa: ”Heikki Henttonen kertoo, että punkkien runsaus johtuu osin hirvieläinten, muun muassa valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden runsaudesta.” Myöhemmin: ”toukat saavat veriateriansa pienistä nisäkkäistä, esimerkiksi myyristä.” ? Ja lopuksi: ”Suomessa kauriiden metsästys on vielä maltillista, mutta Henttosen mukaan metsästyksen tehostamiseen on suuri tarve. Pelkkä ampuminen ei välttämättä riitä. Henttosen mukaan talviruokinnan vähentämisellä voitaisiin saavuttaa jopa parempia tuloksia.” ❤️

     

    suorittava porras

    Nyt viemään porkkanoita ja omenoita jouluksi pienille sorkkaeläimille!Niilläkin on joulurauha : )

    Gla

    Antaa eläimien olla rauhassa ja syödä omia eväitään, kuten me ihmisetkin halutaan olla rauhassa ja syödä omia eväitä.

    Nimetön

    Juuri näin, ei tarvi sorkkaeläimien kantaa ruokinnalla vahvistaa.

    jees h-valta

    Edelleen myös olen saanut koko syksyn harmitella kylän reunaan metsätien päähän vietyjä omenasatseja. Niitä on kipattu surutta tiealueelle ja sihenhän ne sitten on mädäntyneet. Minkäänlaista syönnin merkkiä en niissä ole nähnyt. Ei metsäteiden varret ole kaatopaikkoja vaikka tarkoitus olisikin muka ruokkia niilä itelle tarpeettomilla omenoilla eläimiä. Tarkoitus on perin huonoa käytöstä. Luvatta varsinkin.

    puunhalaaja

    Riistakeskuksen mukaan vuodelle 2021 valkohäntäpeuralle asetetaan tiheystavoite.

    A.Jalkanen

    Suurella mielenkiinnolla odotamme niitä tavoitteita.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,595)