Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Remie

    Luulen että laukon peurat saavat olla ihan rauhassa täällä missä niitä on hiton paljon , jos niitä metsästettäisiin niin ei niitä näin tolkutonta määrää voisi olla. Tiedän muutaman porukan joka ei niitä metsästä, sanovat että mitä noilla matosilla ruhoilla tekee. Vaikka ovat karskin oloista sakkia mutta raja heilläkin tulee vastaan. Ministereille velvoite metsästää nuo sairaat peurat, on se tähdelisempää kuin golfpallon mätkiminen.

    jees h-valta

    Niitä vain pitäisi jonkun alkaa lahdata ja jättää ruhot paikkaansa mätänemään. Ei niihin pidellä kannata, senverran loispaketteja ne kyllä ovat.

    A.Jalkanen

    Rhy on riistahallinnon paikallistason yksikkö, joten ei sitä oikein voi kaapata samalla lailla kuin mhy-ketju fuusioitiin MTK:hon.

    Tavoitteet ovat varmaan nyt hyvällä tolalla sekä hirven että vhp:n suhteen. Kriisitietoisuus ei vielä näy ihan ruohonjuuritasolla, mutta toivotaan että tavoitteet siirtyvät käytännön toiminnaksi!

    jees h-valta

    Sitä todella toivotaan!

    Remie

    Muutamia on ollut myynnisä , merkit sellaisia ettei vanhan kieli taivu. Jokuhan oli Suomeen tuomassa niitä jossain päin mutta lienee hyytynyt. Naispuolisilla näyttäisi Hundaita olevan , eilen ihmettein iOnic mallia, ostan sellaisen kun täytän 100 vuotta.

    Planter

    Siirretäänpä tämä pois koivunkasvatusketjusta:

    ”Jos sulla Planter on noin hyvin aidattuja alueita, voit kokeilla vetää punkkilakanaa ja verrata onko aidan sisällä ja ulkopuolella eroa punkkien määrässä. Muiden kasvinsyöjien ja lintujen mukana niitä tulee myös, joten aita ei poista punkkeja kokonaan. Lisäksi voisi verrata taimien ja ruohokasvien määrää sisällä ja ulkona. Jollekin hyvä pro gradu -aihe…”

    Kesämökillä lounais-saaristossa tuskailimme kolmisen vuotta sitten punkkien kanssa. Niitä saattoi löytyä jopa kolme samasta perheenjäsenestä yhtenä päivänä ihoon kiinnittyneinä. Kaikki pieniä toukka- tai nymfiasteen punkkeja, joita on hyvin hankala huomata. Ihmettelimme mistä niitä tulee, kun kukaan ei ollut missään pöheikössä ja pihanurmikko pidettiin 5 cm korkeana.

    Teimme nurmikkoon lakanatestin ja punkkeja löytyi kymmenittäin neliömetrin alueelta. Valvontakameran mukaan pihalla oli käynyt säännöllisesti kukkia syömässä 3-4 valkohäntäpeuraa. Olettamus oli, että ne ovat tiputelleet itsestään pihalle ”raskaana olevia” punkkinaaraita, joista jokaisesta voi kuoriutua n. 2000 toukka-asteen punkkia. Ne taas tarttuvat helposti maanpinnalla möyriviin myyriin, jatkaen myyristä saadun veriaterian (ja mahdollisesti borrelioosin) turvin seuraavaan kehitysasteeseen nymfiksi.

    Sitten alkoi peurojen poisto piha-alueelta erilaisin menetelmin, lopulta onnistuen. Samalla käynnistettiin metsämyyrien pyyntikampanja piha-alueella. Vappuna viritettiin pihapiiriin tusina pyydystä porkkanasyötein ja niitä pidettiin koko kesä viritettyinä.Tarkoituksena poistaa toinen tärkeä toukka- ja nymfiasteen punkkien isäntä  ja siten pihalla jo olevat punkit. Edelliskesänä oli liiterin seinässä olevan tukkimiehen kirjanpidon mukaaan saalis 83 myyrää. Tänä vuonna saldo lienee tähän mennessä 70:n paikkeilla.

    Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Yhtään täysikasvuista punkkia ei ole tontilta saatu koko kesänä. Toukka/nymfiasteen punkit ovat selvästi vähentyneet, ihosta kiinnittyneinä löydetyt noin kymmenenteen osaan. Elo-syyskuussa ei yhtään. Kun käytiin aidan ulkopuolella siivoamassa tien piennarta, heti löytyi kropasta useita.

    Remie

    Meidän pihalta varmaan löytyy paksu kerros noita punkkeja.. Kymmeniä VHP: tä juoksee joka päivä.  Ennen oli kiva kun näki peuran nyt näky alkaa olemaan painajainen. Onneksi ei ole asetta nurkissa niin ei tule mitään hätiköityjä päätöksiä tehtyä. Kaapelinauha 1,4 m korkeudessa ei hillinnyt yhtään peuroja, yli oli loikittu ja ruismaa oli täysin syöty. Kyllä peura este pitää olla sähköistetty kunnolla.

    Planter

    On ollut kohtuullisen hyvin esillä VHP tihentymien ongelmat. Kannan kasvua pyritään hillitsemään, kun kanta alkaa hipoa 100/1000 ha. Aika luonnollista, sillä metsästettävää alkaa olla kohtuullisesti.

    https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-10281097.jpg

    On mielenkiintoista tutkia Rhy-lukuja levinneisyysalueen rajoilla, keltaisella/punakeltaisella alueella, jossa VHP-tiheys on samaa luokkaa kuin hirven. Sellaisilla tiheyksillä ei vielä ongelmia näy. Täälläkin 1990-luvulla tilanne oli sama. Se on kaunis eläin, itsellänikin on vanhoja valokuvia, kun olin onnistunut ikuistamaan aran eläimen. Tuskin levinneisyysalueen rajoilla ymmärretään tätä meidän rähinää, ihastellaan vaan satunnaisesti näyttäytyvää kaunotarta. Ongelmat alkavat lisääntyä jyrkästi, kun tiheys nousee yli 10 / 1000 ha. Suhtauminen on muuttuu täysin.

    Keltaisella alueella anotaan lupia huomattavasti vähemmän kuin tarvittaisiin kannan kasvun pysäyttämiseksi. Anotuista luvista käytetään keskimäärin noin 30 %. Verotus on selvästi urosvoittoista. Näyttää jotenkin siltä, että muutama uros ammutaan maistiaisiksi.

    Niitä ruokitaan. Eräskin seura muistuttaa ihan nettisivuillaan, että ruokintapaikka ja sen ympäristö on rauhoitettu metsästykseltä. Näyttääkö tämä siltä, että ukkoutuneet seurat tekevät kaikkensa kannan kurissa pitämiseksi, mutta eivät pysty? Kyllä kantaa tietoisesti vahvistetaan ja levitetään levinneisyysalueen rajoilla.

    Kyseessä on haitallinen vieraslaji. Esimerkiksi Turun Ruissalon saaressa on päätetty hävittää valkohäntäpeurat kokonaan. Metsäkauriita vähennetään, mutta ei hävitetä kokonaan, koska haitat ovat pienempiä. Eikö ole erikoista, että vähemmän haitallisen eläimen, metsäkauriin, metsästys on vapautettu pinta-alarajoituksista, mutta haitallisemman rajoituksista pidetään kiinni (mm. MTK).

    On kiistaton tosiasia , että pienet hirvieläimet ovat tehokkaimpia borrelioosin levittäjiä. Myyrän lyhyillä jaloilla ei pitkälle pötkitä, mutta hirvieläimet vievät hetkessä kilometritolkulla suuren määrän punkkeja toiseen pitäjään. Asiaa on tutkittu  mm. Amerikoissa ja Hollanissa. Pienten hirvieläinten hävittäminen saaresta pudotti dramaattisesti punkkien määrää.

    Halutaanko Suomen järvialueille borrelioosi ja muut ongelmat. Onko asukkailta kysytty? Ei ole oikein, että jokin pieni piiri päättää yhteiskunnallisesti näin tärkeästä asiasta. Ehkä eivät edes tiedä, mitä ovat tekemässä, sillä riistatutkija emeritusprofessori, valistaa metsästäjiä, ettei valkohäntäpeuroista ole havaittu olevan mitään haittaa!!

    Itse olen ihmetellyt, onko  maa-ja metsätalousministeriössä, ministereinä, riistahallinossa  ja MTK:ssa  ”toisaikasta” vedätettävää porukkaa, kun he eivät ymmärrä tätä tai kuuluvatko he ”hirvimafian” kovaan ytimeen?

     

    https://img.aijaa.com/b/00659/14756770.jpg

    http://www.utu.fi/fi/yksikot/puutiaiset/ajankohtaista/PublishingImages/emi201717f1.jpg

    Sininen:Puutiaisen levinneisyys

    Punainen: Taiga-punkin (Siperian puutiaisen) levinneisyys

    Remie

    Eräs tappava tauti piilee myyrissä, 1980 alussa myyräkuume oli viedä hanslakareitani tuonelan manalaan, kuukausia jatkuneen sairaalassa olon tiputuken johdosta, tauti ei ollut helpottaakeen lainkaan. Itse käsittelin samoja tukkeja mutta altistuin vuosien varrella toistuvasti tuolle virukselle ja rautainen kuntoni selätti taudin normaalia vahvemmalla flunssalla. Hanttimiehet jotka tulivat tehtaista olivat ilman altistusta ja olivat kuolla. Peurat makoilevat sammaleissa joissa noita myyriä ja metsähiiriä vilistää, mitä ilmeisemmin peurat myös kantavat tautia. Jos tauti tarttuu tukeista niin kai tartunnan saa yhtä lailla peuroista ja hirvistä. Tuli mieleen syyskesällä kun peurat ruokailivat puintiaikaan pellolla, tähkät hivelivät nännejä ja kulkusisa että onhan tuotakin vehnää mukava syödä.Välillä nestettä lorotti, 2kg pukkasi vetelää ripulia vehnän sekaan. Näytti ainakin vastenmieliseltä.

    sitolkka

    Ruotsissa ollaan viisaita kun tätä menestystarinaa ei sinne haluta. Meilläkin voitaisiin aluksi päättää vaikka että Jyväskylän pohjoispuolelle ei eläin ole toivottava. Ja alkaa sitten kun levittäytyminen on estetty niin ratkaista etelän ongelmaa. Mitkään amerikan tutkimukset lajin haitoista eivät ole siirrettävissä Suomeen, koska laji on täällä kaikelle muulle luonnolle täysin vieras ja vieraassa ekosysteemissä.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 2,595)