Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 2,595)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • sitolkka

    Enpä usko että peurakanta olisi yhtään sen pienempi vaikka saisivat ampua niitä ihmisten portailta. Jos ensin antaisivat vakuuttavat näytöt kannan pienentämisestä muualla kuin pihoissa.

    Planter

    Lähiyhteistyö toimii, mutta ongelma on, että  se ei voi tuottaa tulosta, kun johtotasolla on asetettu alueelle se riistahallinon kästämätön hirvitavoite 5 / 1000 ha. VHP-tavoitteista ei puhuta niin suoraan, mutta voitaneen olettaa, että ne noudattelevat samaa linjaa x 2.

    Ihmisten nimiä en missään tapauksessa tuo esiin, pyrin pysymään yleisellä tasolla. Tämä yksi henkilö on poikkeus, koska hän itse julkisuudessa esittänyt kommentteja, joita olen linkittänyt tai suoraan siteerannut. Yritän vain tuoda julki mistä ongelmat johtuvat täällä ja missä se yhteistyökyvyttömyys on.

    Se, että yksi ja ainoa henkilö tällä palstalla puolustaa tuollaista toimintaa saattaa herättää ajatuksia.

    Metsänomistajana esitän, että olisin valmis luopumaan lain minulle suomasta metsästysoikeudesta metsästyksen tehostamiseksi. Ei sekään käy. Herää kysymys miksi ei?

    Joka tapauksessa ilmoja piisailee!

    suorittava porras

    Se yksi henkilö ei tule omalla äänellään valituksi ,vaan edustaa toisten samanhenkisten  valitsemana tehtävässään. Koko järjestelmää ei kannata syyllistää toimimattomaksi ,jos joillakin alueilla ei ihan valtakunnallisiin tavoitteisiin päästä . Kokonaisuus osoittaa kuitenkin järjestelmän toimivan ,jos tavoitteet asetetaan oikein. Tavoitteet määräytyvät metsästäjien antamien havaintotietojen ja kanta-arvion  ja sidosryhmiltä kerätyn aineiston perusteella ,jota parjatut viranomaiset joutuvat tarkemtamaan myöhemmin saatavan tiedon pohjalta. Tälläkin taholla on tärkeä paikkansa järjestelmässä oikeaan lopputulokseen pääsemiseksi Isompi ongelma on ,että metsästäjät eivät pääse aina ja kaikkialla asetettuihin tavoitteisiin.(ei muuten päästy sotessakaan)

    sitolkka

    Missäpäin on Sote? Outo paikka minulle. Olivatko hirvet Sotessa pihoilla vai miksi niitä ei saatu kaadettua.

    Remie

    Meillä peurat on niin kesyjä että pääsee kohta silittämään. Tilaan lastin kaulimia ja alaan lassolla pyytämään niitä sidon mäntyihin kiinni kun saan karja-autollisen niin kilpalilutan niitä teutraaksi kuin Tolopanen pöllejä  yksi kerrallaan.

    Planter

    ”Se yksi henkilö ei tule omalla äänellään valituksi ,vaan edustaa toisten samanhenkisten valitsemana tehtävässään. Koko järjestelmää ei kannata syyllistää toimimattomaksi ,jos joillakin alueilla ei ihan valtakunnallisiin tavoitteisiin päästä . ”

    Tässä se asian ydin onkin. Meillä sidosryhmät (liikenne, metsänomistajat, viljelijät ja muut vahingonkärsijät) ja suuri osa metsästäjistä oli sidosryhmäkuulemisessa sitä mieltä, että 5 /1000 ha kantatavoite pitää puolittaa ja ymmärrettiin, että näin myös kokouksessa sovittiin.

    Vähemmistönä oleva samanhenkisten pieni blokki kuitenkin päätti jälkeenpäin, ettei puoliteta kokouksen päätöksen mukaisesti, vaan nostetaan vähän. Jossain päin Suomea on ymmärtääkseni noudatettu metsästyslakia ja kokousten päätöksiä.

    Metsästyslain 26§: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä”

    Täällä ei oteta huomioon, vaan viitataan kintaalla kaikille vahingoille ja päätetään mitä lystää. Lakipykälää olisi syytä täsmentää, niin, että sidosryhmäkuulemisen päätös on velvoittava.

    sitolkka

    Se mitä metsästysajoissa lukee piisamin kohdalla sopisi vallan mainiosti myös valkohäntäpeuralle.

    Planter

    Tästä valkohäntäpeuran Suomeen tuomasta loisesta on oltu kovin hiljaa:

    Wikipedia:

    ”Valkohäntäpeurassa on todettu esiintyvän Filarioidea-sukkulamatoloisiin kuuluvaa Rumenfilaria andersoni -imusuonimatoa. Se voi kasvaa jopa 20 senttiä pitkäksi ja tuottaa alle neljännesmillin pituisia toukkia isäntänsä verenkiertoon. Toukkia voi olla jopa tuhansia millilitrassa verta. Suomessa havaittiin 2000-luvulla, että valkohäntäpeuralla hyvin yleistä loista tavataan jonkin verran myös hirvissä, poroissa pohjoisinta Lappia myöten sekä hyvin runsaasti metsäpeuroissa. Lajia ei aiemmin ole tavattu Euroopassa.”

    Pitäisikö tämä loinen ja sen leviämisen ehkäisy jotenkin huomioida saaliinkäsittelyssä tai muussa toiminnassa, onko metsästäjille annettu ohjeita?

    Suomikin on eturintamassa tutkimuksissa, joissa haetaan vastausta johtuuko Minnesotan, jossa on tiheä VHP kanta, hirvikannan pudotus 60 %:lla imusuonimatokuormasta, joka heikentää hirvieläinten vastustukykyä.

    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/212604/10.1186_s13071_016_1740_x.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Remie

    Eilen oli metsästäjä ampunut tuommoisen vhp:n jolla oli kauttaaltaan noita pitkiä matoja. Hirviporukka oli äimistellyt ilmiötä ja todenneet että yhtään otusta ei kaadeta kun ne on tuossa tilassa. Pidin juttua vähän toisarvoisena mutta lienee totta. Nytkö tuo kanta on huipussaan ja luonto puuttuu säännöstelyyn kun ihminen ei viisaudessaan ymmärrä. Hyvä niin mutta mutta. kun eläin kuolee tuonne jonnekkin , kuka osaa kertoa mitkä ovat jatkoseuraukset. Meneekö meiltä tuhkatkin pesästä.

    rööri roope

    Matoinen raato hyvää raaka ainetta suvikultaan.Raisiossa osasivat raadot hyvin hyödyntää.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 2,595)